A-studio: Suomelle jopa 7 miljardin euron lasku, jos hiilinielutavoitteita ei saavuteta

Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta eivät riitä kompensoimaan maankäyttösektorilta koituvia muita päästöjä. Kuva: Sanne Katainen

Mäntyjen kasvun heikkeneminen ja kasvaneet hakkuut käänsivät Suomen maankäyttösektorin ensimmäistä kertaa päästöjen lähteeksi, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi tänään keskiviikkona. Metsät ovat kuitenkin edelleen hiilinielu, mutta eivät riitä kompensoimaan muiden maankäytön muotojen päästöjä.

Keskustelemassa aiheesta Ylen A-studiossa olivat illalla maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.), Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ympäristövaliokunnan jäsen, kokoomuksen Kai Mykkänen.

Jos Suomi ei saavuta EU:n asettamia hiilinielutavoitteita, lasku voi olla jopa 7 miljardia euroa. Vuosien 2021‒2025 tavoite on, että Suomen nettonielu eli maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen summa olisi nolla. Luken ennakkotiedon mukaan maankäyttösektorilta koitui vuonna 2021 0,9 miljoonan tonnin hiilipäästöt.

Vuonna 2030 vuotuinen tavoite on jo 17,8 miljoonan tonnin hiilinielu.

Luke arvioi tänään, että metsien hiilinielu jäänee vuosina 2021‒2025 50‒100 miljoonaa tonnia tavoitetta pienemmäksi.

Markku Ollikaisen mukaan nyt on syytä miettiä, miten metsäteollisuuden kansantaloudellinen hyöty ja vajaaksi jääneestä hiilinielutavoitteesta syntyvä lasku saadaan tasapainotettua.

Jos Suomi ei saa hiilinielutavoitettaan täytettyä, päästöyksiköitä pitää ostaa muilta taakanjakosektoreilta ja EU:n jäsenmailta.

Kai Mykkänen ihmetteli, keneltä Suomi aikoo ostaa päästöyksiköitä, jos Ruotsillakin on vaikeuksia saavuttaa tavoitteitaan. Ruotsin hiilinielutavoite on EU-alueen korkein.

”Meidän täytyy ottaa isompi vaihde päälle, että metsien kasvua saadaan lisättyä”, Mykkänen sanoi. Hänen mukaansa Suomessa on siirrytty kulttuuriin, jossa metsiä hakataan kerralla liian paljon.

Samaa mieltä olivat myös Karoliina Niemi ja Antti Kurvinen.

”Ongelmaa on siinä, että ensiharvennukset ja nuoren metsän harvennukset tehdään liian myöhään ja voimakkaina. Metsään pitäisi mennä useammin”, Kurvinen sanoi.

Niemi muistutti, että globaalit suhdanteet vaikuttavat myös Suomen hakkuumäärään ja metsät kasvavat edelleen paljon enemmän kuin niitä hakataan.

Lisäksi metsäteollisuus tuottaa Suomeen vuosittain noin 3,5 miljardia euroa verotuloja ja työllistää suoraan tai välillisesti 75 000 ihmistä, minkä lisäksi metsäteollisuuden tehtaat tuovat paikkakunnilleen muutakin liiketoimintaa. Viidennes Suomen viennistä muodostuu metsäteollisuudesta.

Myös Ollikainen totesi, että oikea-aikainen metsänhoito parantaa metsien hiilinielujen tilannetta. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu.

Metsien hiilinielujen lisäämiseen on erilaisia keinoja ilman, että hakkuumäärät putoavat merkittävästi.

Joutomaiden metsitystuki, tuhkalannoitus, suometsien kestävämpi käsittely sekä fossiilisten tuotteiden korvaaminen ja fossiilipäästöjen vähentäminen olivat keinoja, joita Kurvinen listasi hiilinielujen ja päästöjen vähentämiseksi.

Niemi nimesi metsäteollisuudelle kolme keskeistä teemaa, joilla päästöjä vähennetään ja nieluja kasvatetaan.

Niitä ovat metsäteollisuusyritysten päästöjen vähentäminen, fossiilisia raaka-aineita korvaavien puupohjaisten tuotteiden lisääminen sekä metsien hyvä hoito.

Ollikainen ei ole vakuuttunut puupohjaisten tuotteiden ilmastohyödystä. Hänen mukaansa metsäteollisuudella aikaan saatu korvaushyöty jää paljon pienemmäksi kuin se ilmastohyöty, joka saavutettaisiin metsien hiilinieluilla.