Tutkijat antavat selkeitä ohjeitaenergiapuun korjuuseen

Maannousemasienen itiöitä leviää ilmaan pitkään teiden varsissa seisovista kantokasoista ja niiden pohjilta vielä kantojen pois kuljetuksen jälkeenkin. KARI SALONEN Kuva: Viestilehtien arkisto

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkijoiden mukaan energiapuun kesäharvennuksissa tulee käsitellä havupuiden kannot lahottajasienten tartunnan ja leviämisen estämiseksi.

Asia tuli esiin perjantaina Helsingissä pidetyssä seminaarissa, jossa julkistettiin laaja tutkimus ”Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät”. Yli 200-sivuiseen raporttiin ja siitä laadittuun lyhennelmään voi tutustua osoitteessa www.metla.fi.

Kokopuun korjuuta on tutkittu noin 30 vuotta sitten perustetuilta koealoilta ja neulasten kuljetus polttoon vähentää puuston kasvua.

Toinen neulasten metsään jättämisen peruste tulee polttopaikalta. Neulasten poltto ruostuttaa kattiloita.

Seminaarissa korostettiin monissa puheenvuoroissa, että energiapuun korjuu on varsin uutta toimintaa ja tutkimuksen ja seurannan tarve on iso.

Ilmastonmuutos lisää osaltaan seurannan ja tiedon tarvetta.

Energiapuun korjuussa tulisi käsitellä kantopinnat torjunta-aineella pohjoisinta Suomea lukuunottamatta.

Professori Hannu Ilvesniemen mukaan ilmastonmuutos vain lisää torjunnan tarvetta. Lämpeneminen edesauttaa lahottajien leviämistä. Toisaalta mahdollinen myrskyjen yleistyminen on lahon kanssa kuusikoille katala yhdistelmä

Ilvesniemellä oli hyvää kerrottavaa typen ja tuhkan yhteiskäytöstä kivennäismaalla. Lannoitus pitää kasvun korkeana noin 20 vuotta, kun tavanomainen typpilannoitus vaikuttaa 5–7 vuotta.

Erikoistutkija Elina Vapaavuori totesi, ettei kuusikon kantojen nosto ole niin hyvä tyvilahon torjuntakeino kuin alkuun kuviteltiin. Sieniä jää maahan jääviin juuren pätkiin.

Ilmaston lämpenemisestä hyötyvät myös kirjanpainajat. Vapaavuoren mukaan pitkät kuivuusjaksot koettelevat rankimmin vanhoja puustoja. Ulkomaisista alkuperistä ei ole apua Suomen metsille ilmastonmuutoksen kestämisessä.

Metlan mukaan Suomen metsät ovat ja säilyvät hiilinieluina vuoteen 2042 ulottuvassa tarkastelussa, vaikka metsien käyttöä lisättäisiin erittäin paljon nykyisestä

Ilvesniemen mukaan asiasta on esitetty julkisuudessa harhaan johtavia käsityksiä. ”Perustotuus on, että sama hiilimolekyyli kiertää puun poltosta ilmaan ja sitten ilmasta takaisin puuksi.”

JUHA AALTOILA

Energiapuun korjuu on varsin

uutta toimintaa ja tutkimuksen

ja seurannan tarve on iso. Ilmaston-

muutos lisää osaltaan seurannan

ja tiedon tarvetta.

Avaa artikkelin PDF