Sahateollisuus ry: Jakeluvelvoitetta seuraava polttoaineen hinnannousu haittaa alan kilpailukykyä – päätös ammattidieselistä tarvitaan

Sahalla työkoneiden polttoaineena käytetään lähes aina polttoöljyä. Sahateollisuus ry:n mukaan koneiden sähköistäminen ei ole kannattavaa. Kuva: Jussi Partanen

EU:n fossiilisten polttoaineiden jakelua koskeva päästökauppa haittaa sekä sahateollisuuden kilpailukykyä että kannattavuutta, Sahateollisuus ry toteaa lausunnossaan. Päästökauppadirektiivin polttoaineiden jakelua koskeva osa on nyt lausuntokierroksella.

Sahateollisuuden tuotantomäärä vuonna 2022 oli 11,2 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Viennin osuus oli noin 75 prosenttia ja arvo noin kolme miljardia euroa. Sahatavara oli viidenneksi suurin vientiartikkeli Suomessa.

Suuria sahatavaran viejämaita löytyy niin Euroopasta kuin sen ulkopuoleltakin, joten kustannuskilpailukyky on yksi tärkeimmistä tekijöistä alan yrityksille, Sahateollisuus toteaa. Päästökaupasta koituvia kohonneita kustannuksia ei pystytä viemään sahatavaran vientihintoihin.

Tukit raaka-aineena muodostavat puolet arvoketjun päästöistä. 16 prosenttia päästöistä tulee raaka-aineen kuljetuksesta ja 34 prosenttia porttien sisäpuolelta. Tehtaissa suurin yksittäinen päästölähde on työkoneet, jotka tuottavat 11 prosenttia kokonaispäästöistä.

Raaka-aine liikkuu sekä metsästä tehtaalle että tehtaalta satamaan kumipyörillä.  Kuva: Markku Vuorikari

Päästökauppadirektiivin arviomuistiossa todetaan, että ”polttoaineen loppukäyttäjillä on korkeamman hinnan myötä kannusteet vähentää polttoaineen käyttöä tai siirtyä pois fossiilisen polttoaineen käytöstä muihin energianlähteisiin”.

Sahateollisuus ry:n mukaan tämä ei pidä pakkaansa sahatavaran kohdalla, sillä metsässä, raaka-aineen ja lopputuotteen kuljetuksessa sekä sahan porttien sisäpuolella tapahtuvassa toiminnassa voi hyödyntää ainoastaan fossiiliseen käyttövoimaan perustuvia ajoneuvoja. Sahateollisuuden yritykset voivat vaikuttaa työkoneiden ja kuljetuksen päästöjen vähentämiseen vain rajallisesti ennen kuin se heikentää yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä.

Hallitusohjelman linjausten mukaisesti valtioneuvoston pitäisi sitoutua tekemään ennakkopäätös siitä, miten kilpailukykyä ei heikennetä ja kustannusten nousu tullaan kattamaan teollisuudelle, Sahateollisuuden lausunnossa sanotaan.

Jakeluvelvoitteen yleisvelvoitetaso eli se, miten suuri osuus polttoaineesta tulee olla uusiutuvaa, pidetään vuonna 2024 13,5 prosentissa ja nostetaan asteittain 22,5 prosenttiin vuosien 2025–2027 aikana. Hallitus on linjannut, että jakeluvelvotteen nosto ei saa nostaa liikennepolttoaineen hintaa.

Sahateollisuus ry toivoo valtioneuvostolta päätöstä ammattidieselin käyttöönotosta. Sillä voitaisiin paikata jakeluvelvoitteen ja päästökaupan aiheuttamaa kilpailukyvyn heikkenemistä. Kuva: Sanne Katainen

Polttoöljyn jakeluvelvoitteen osuus ja päästökauppa vaikuttavat puun korjuuseen arvoketjun alkupäässä. Sahateollisuuden mukaan päästökaupan vaikutuksen tulee pysyä neutraalina esimerkiksi mahdollisen palautusjärjestelmän avulla.

Vallitseva kuljetustapa raaka-aineen kuljettamisessa metsästä sahalle on raskas rekkaliikenne, jossa käyttövoimamuutosta ei ole luvassa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Siksi Sahateollisuus vaatii, että valtioneuvoston on tehtävä päätös ammattidieselin käyttöönotosta. Siten voitaisiin paikata jakeluvelvoitteen ja päästökaupan tuomaa kannattavuuden ja kilpailukyvyn heikkenemistä.

Sahalla työkoneiden polttoaineena on käytännössä aina polttoöljy. Sahateollisuuden mukaan ei ole markkinaehtoisesti perusteltua investoida sähkökäyttöisiin työkoneisiin. Niiden kustannustaso on merkittävästi korkeampi verrattuna nyt käytössä oleviin koneisiin, joten edes matalampi käyttökustannustaso ei tee sähkökäyttöisistä työkoneista liiketaloudellisesti perusteltuja investointeja.

Myös lopputuotteen kuljetus sahalta satamaan hyötyisi ammattidieselin käyttöönotosta. Sahateollisuuden yrityksillä ei ole käytössä pistoraiteita, joten vallitseva kuljetustapa on raskas rekkaliikenne.

Sahateollisuuden mukaan Suomen tulisi seurata tarkasti, mitä muut EU:n pitkälle teollistuneet verrokkimaat tekevät. Päästökauppadirektiivillä pitäisi olla vähintään neutraali vaikutus kilpailukykyyn, mutta tarkoituksenmukaista olisi parantaa Suomen kilpailukykyä muihin maihin verrattuna.