Velkaa jääneen Otson puukauppatoiminta kasvoi viime vuosina merkittävästi – toimitusjohtajan mukaan pakon edessä: "Muita ei suometsähankkeiden puukauppa kiinnostanut"

Otso Metsäpalvelut hakeutui yrityssaneeraukseen syyskuussa. Kevään 2019 toimintakertomuksessaan yhtiö arvioi puun tarpeen yhä lisääntyvän ja totesi, että Otson kaltaisille sitoutumattomille toimijoille on kasvava kysyntä. Kuva: Kari Salonen

Otso Metsäpalvelut Oy:n saneerausprosessissa veloiksi jääneet yli miljoonan euron puukauppamaksut ovat herättäneet huomiota, sillä yhtiö on mielletty metsäkeskuksen ajoilta ojitus- ja tiepalvelujen tarjoajaksi, joka ei toimi puumarkkinoilla.

Yhtiön tilinpäätöksistä käy kuitenkin ilmi, että vuoden 2016 jälkeen Otson ostotoiminta on paisunut valtavasti. Puukauppa nousi yhtiön talouden kannalta merkittävään asemaan. Saneerausprosessissa Otso on ilmoittanut, että esimerkiksi helmikuussa 2020 päättyneellä tilikaudella puukauppa muodosti 60 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Toimitusjohtaja Jyrki Pihlavan mukaan ostotoiminnan kasvua selittää tilikausien välillä tapahtunut tuloutusperiaatteiden muutos.

"Toisen tilikauden aikana muutettiin puukaupan tuloutusperiaatteita siten, että puun myynti luetaan liikevaihtoon, kun aiemmin tuloslaskelmassa huomioitiin vain oston ja myynnin erotus (komissiokauppa). Ostettu, mutta myymätön puu kuuluu yhtiön omistukseen ja esitetään yhtiön taseessa varastona."

Puukauppa tuli Otson palveluksi suometsien ojitusprojektien kautta, Pihlava kertoo. Puiden myynti oli pakko ratkaista, jotta hankkeet saatiin etenemään.

"Muita metsäalan toimijoita ei Otson suometsähankkeiden puukauppa tuolloin vallinneeseen raakapuun markkinatilanteeseen kiinnostanut. Puukauppaa ei syntynyt valtakirjoilla välitettynä tai maanomistajien suorina puukauppoina, joten meidän oli haettava ratkaisuja, joissa Otso korjaa puut ja myy ne eteenpäin."

Vuodesta 2018 lähtien yritys ajautui tappiokierteeseen. Pihlavan mukaan vanhoilta ajoilta periytyneiden hankkeiden päättäminen oli työlästä ja vaikeaa. "Viranomainen kiristi vanhojen kemera-hankkeiden toteutusaikaa vähintään vuodella."

Puukauppatoiminta ei tämän vuoden osatilinpäätöksen perusteella sujunut liioin toivotulla tavalla. "Puukaupan kysynnän ja tarjonnan epätasapaino yhdistettynä osaamiskapeikkoihin puun hankinnassa vaikutti negatiivisesti yhtiön suorituskykyyn. Markkina-asemamme ja kilpailukykymme yksittäisten metsänomistajien metsänhoidollisissa toimissa oli kovasta kilpailutilanteesta johtuen vaatimaton", toimintakertomuksessa todetaan.

Otson liikevaihto on parina viimeksi kuluneena vuonna ollut 30–40 miljoonaa euroa, joten kovin suuri valtakunnallinen toimija se ei ole ollut. Vastaavia palveluja tarjoavista metsänhoitoyhdistyksistä suurimmilla liikevaihto hipoo 20 miljoonaa euroa. Suurimpien yhdistysten toiminta kattaa yhden maakunnan alueen.

Kaikkien metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto on ollut noin 350 miljoonaa euroa, kertoo Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen.

Metsänhoitoyhdistykset eivät yleensä osta puuta itselleen, joten niiden liikevaihdossa ei ole puukauppatuloja.

Tilastokeskus määrittelee alle 50 miljoonan liikevaihdon ja 250 työntekijän yritykset pieniksi ja keskisuuriksi. Otso kuuluu siten kooltaan pk-yritysten joukkoon.

Lokakuun lopulla Otso totesi tiedotteessaan painottavansa tulevaisuudessa palveluja, joissa "käyttöpääoman käyttö pysyy järkevällä tasolla".

Lue myös:

Suometsien ojitushankkeet putosivat Otson ydinliiketoimintojen listalta – määräykset kiristyneet, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys epävarmaa

Otson suurin puukauppavelka yksityishenkilölle lähes 40 000 euroa – puurahat ovat maksamatta myös lukuisille kunnille ja seurakunnille

Otson yrityssaneeraus herättää suurta hämmennystä – toimitusjohtaja uskoo metsäpalvelujen valoisaan tulevaisuuteen