Kirjanpainajamäärä kasvussa alkukesästä – alkuvuonna metsätuholakiin tehdyt kiristykset olivat tarpeen
Metsätuholakia kiristettiin tämän vuoden alusta alkaen liittyen kuorellisen kuusipuutavaran kuljetukseen pois metsästä.
Kirjanpainajan toukat nakertavat kuusen nilaa ja voivat aiheuttaa kuusikolle merkittävää vahinkoa. Kuva: Seppo NeuvonenKirjanpainajat ovat runsastuneet alkukesästä monella seurantapisteellä Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).
Toukokuussa suuri osa maata oli vielä lumen peitossa, joten kirjanpainajan parveilu alkoi tavallista myöhempään. Lämpimän kesäkuun jälkeen kirjanpainajia oli kuitenkin runsaasti.
”Korkeimmat saaliit tähän mennessä ovat tulleet perinteen mukaan Etelä-Suomesta, mutta niin sanottu riskiraja eli 15 000 kirjanpainajaa per pyydysryhmä on rikottu jo Keski-Suomen pohjoisosissakin, Ähtäri–Äänekoski -korkeudella. Tämä on uutta tässä vaiheessa kesää verrattuna aiempien seurantojen tuloksiin”, kertoo kirjanpainajaseurantaa Lukessa koordinoiva tutkija Tiina Ylioja.
Viime vuoden kuuma kesä hyödytti kirjanpainajia. Talvehtimaan jäi suuri kirjanpainajakanta, mikä näkyy hyönteisten runsautena myös aiempaa pohjoisemmassa. Kirjanpainaja hyötyy ilmastonmuutoksesta.
Metsätuholakia kiristettiin tämän vuoden alusta alkaen liittyen kuorellisen kuusipuutavaran kuljetukseen pois metsästä. Eteläinen A-alue ulottuu nykyään Jyväskylä–Joensuu-akselin korkeudelle, kun aiemmin raja kulki Mikkelin eteläpuolella. A-alueella kuusipuutavara oli kuljetettava pois metsistä 15.7. mennessä.
Kesäkuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara on poistettava eteläisen alueen metsistä 30 päivän kuluessa.
”Metsätuholain takarajat kuorellisen kuusipuutavaran poistolle olisivat olleet Keski- ja Itä-Suomen alueella pääosin riittämättömiä, jos niitä ei olisi lakimuutoksella aikaistettu. Vanha takaraja alueella oli 24.7., ja tänä vuonna lämpösummat esimerkiksi Joensuun seudulla huitelivat tuolloin jopa 760–770 tietämillä, kun jo 700 riittää kirjanpainajan ensimmäisen sukupolven aikuistumiselle”, sanoo tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta.
Luke on tehnyt kirjanpainajan feromoniseurantaa vuodesta 2012.
”Vaikka feromoniseuranta onkin tavallaan karkeaa, se kertoo meille kuitenkin paljon siitä, kuinka paikallinen metsän- ja maisemanrakenne sekä sääolosuhteet ovat vaikuttaneet kirjanpainajakantoihin eri puolilla Suomea. Muun muassa tällaisten tutkimuskysymysten kimppuun alamme päästä käsiksi seuranta-aineistomme pohjalta”, Melin ja Ylioja kertovat.
Luke tekee feromoniseurantaa yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Lisäksi paikalliset Metsänhoitoyhdistykset ja muut metsäalan toimijat osallistuvat pyydysten tyhjentämiseen ja sopivien pyydyspaikkojen etsintään.
Seuranta jatkuu vähintään elokuun loppuun asti ja Luke tiedottaa koko seurannan tuloksista, kun lopulliset saalismäärät on selvillä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
