Pielisjoelta hyviä uutisia: Uhanalaisen järvilohen poikaset pärjäävät poikastuotantoalueella

Laurinvirtaan on lisätty suuremman kiviaineksen lisäksi lohikalojen kutualustaksi soveltuvaa soraa. Kuva: Markku Gavrilov

Laurinvirta on Kuurnan voimalaitoksen ohijuoksutusuoma, johon rakennettiin vuonna 2019 järvilohen ja -taimenen luontaista poikastuotantoa tukeva alue. Laurinvirran soveltuvuutta uhanalaisten lohikalojen kutuun ja poikasten elinympäristöksi on seurattu vuosittain.

Pielisjoen Laurinvirtaan järvilohelle ja -taimenelle kunnostetun lisääntymis- ja poikastuotantoalueen sähkökoekalastuksessa saatiin hyviä tuloksia. Kuudelta kalastetulta koealalta löytyi järvilohen kesänvanhoja poikasia, joiden keskimääräinen tiheys oli lähes 30 kalaa aaria kohden. Asiasta kertoo ely-keskukset tiedotteessa.

Parhaimmalta, edellisenä vuonna täydennyskunnostetulta koealalta, järvilohen poikastiheydeksi saatiin yli sata kalaa aarille. Samalta koealalta laskettiin lisäksi kesänvanhoja taimenia noin 25 poikasta aarille. Havaitut äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikaset olivat syntyneet edellisenä syksynä alueelle nousseiden kalojen luonnollisesta kudusta – tuolloin lohikalojen kutupesiä löydettiin 10 kappaletta. Laurinvirrasta on tehty runsaasti havaintoja myös siikojen lisääntymisestä.

”Aluetta on parannettu täydennyskunnostuksilla vuodesta 2022 lähtien. Lisäksi matala vedenpinnan taso ja Pielisjoen pieni kokonaisvirtaama ovat vähentäneet ohijuoksutuksia ja parantaneet lohikalojen elinolosuhteita. Tulos antaa meille tärkeää tietoa alueen jatkokehittämistä varten”, kertoo kalastusbiologi Helena Haakana Pohjois-Savon ely-keskuksesta.

Pielisjoen Laurinvirta on Kuurnan voimalaitoksen ohijuoksutusuoma, johon rakennettiin vuonna 2019 järvilohen ja -taimenen luontaista poikastuotantoa tukeva alue.

”Tuoreimmat tulokset osoittavat, että Laurinvirta tarjoaa parhaimmillaan soveliasta ympäristöä järvilohen kuten taimenenkin kudulle ja poikasten varhaiskasvulle. Seurantaa sekä täydennyskunnostuksia pohjan ja virtausolosuhteiden monipuolistamiseksi on suositeltavaa jatkaa myös tulevina vuosina”, kertoo erikoistutkija Matti Janhunen Luonnonvarakeskuksesta.