Ruotsalaistutkijat: Lämpenevä ilmasto ei tuo mukanaan vain kuivuutta
Kuivuus vaikuttaa metsiin muillakin tavoin kuin kohonneena metsäpaloriskinä. Pitkät kuivat jaksot hidastavat puiden kasvua ja lisäävät kuolleisuutta, ja puiden kyky puolustautua tuhohyönteisiä vastaan heikkenee.
Ruotsalaisia metsänomistajia kannustetaankin istuttamaan havupuiden lisäksi esimerkiksi tammea, joka on tietyissä metsätyypeissä havupuita palonkestävämpi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääIlmastonmuutos tekee äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten helleaalloista, kuivuudesta ja metsäpaloista, yleisempiä, voimakkaampia ja pidempikestoisempia, kertoo Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) postdoc-tutkija Daniela Robles.
Kuivuus vaikuttaa metsiin muillakin tavoin kuin kohonneena metsäpaloriskinä. Pitkät kuivat jaksot hidastavat puiden kasvua ja lisäävät kuolleisuutta, ja puiden kyky puolustautua tuhohyönteisiä vastaan heikkenee.
Erityisen herkkä kuivuudelle Etelä-Ruotsissa on kuusi. Mänty selviytyy paremmin, mutta jopa kuivuutta kestävät lajit voivat vaurioitua, jos äärimmäiset kuivuudet toistuvat useammin.
Ilmastonmuutos ei sytytä tulipaloja suoraan, Robles korostaa tiedotteessa. Tuli vaatii aina sytytyslähteen, ja Ruotsissa useimmat tulipalot liittyvät ihmisen toimintaan.
”Ihmisen aiheuttamien tulipalojen määrän vähentäminen on erityisen tärkeää lämpimämmässä ilmastossa, sillä ilmastonmuutos tekee tulipalojen leviämistä edistävistä olosuhteista yleisempiä”, Robles sanoo.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan metsätalouden asiantuntijat painottavat muuttuvaan ilmastoon sopeutumista, jotta Ruotsia vaivaavasta kuivuudesta ja tulipaloista selviydytään.
Ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi lehtipuuvaltaisuuden lisäämistä. Metsänomistajia kannustetaankin istuttamaan havupuiden lisäksi tammea ja pyökkiä, jotka kestävät tietyissä metsätyypeissä havupuita paremmin paloa.
”Emme voi enää luottaa vanhoihin totuuksiin. Tarvitaan lisää uutta ajattelua”, toteaa SLUN:n metsäsuunnittelun tutkija Jeanette Eggers julkaisussa.
”Etelä-Ruotsissa on jo nyt suuria kuivuusongelmia, ja ilmastoskenaariot osoittavat, että tilanne pahenee entisestään.”
Metsätalouden asiantuntijat painottavat muuttuvaan ilmastoon sopeutumista, jotta Ruotsia vaivaavista kuivuudesta ja tulipaloista selviydytään.Ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi lehtipuuvaltaisuuden lisäämistä.
Ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kuivuutta joka paikkaan. Roblesin mukaan lämpimämpi ilmakehä voi pidättää enemmän vesihöyryä, mikä voi johtaa rankempiin sateisiin joillakin alueilla samalla kun se kuivattaa maaperää ja kasvillisuutta toisilla paikoilla.
Ruotsissa lämpeneminen tapahtuu niin sanotun arktisen vahvistumisvaikutuksen vuoksi nopeimmin Pohjois-Ruotsissa.
Vaikutuksella tarkoitetaan ilmastonmuutoksen voimistumista pois päiväntasaajalta kohti pohjoista kuljettaessa. Arktisen alueen alueen lämpeneminen onkin tällä tavoin suhteutettuna yli kaksi kertaa nopeampaa kuin maailmassa keskimäärin.
SLU:n mukaan Ruotsi sai maistaa kyseistä ilmiötä kunnolla jo vuonna 2018. Skandinavian yllä pysyi vakaa korkeapaine, joka toi mukanaan pitkittynyttä kuumuutta ja kuivuutta. Tämä johti Ruotsin pahimpaan metsäpalokauteen vuosikymmeniin.
”Se, voidaanko tapahtuma yhdistää ilmastonmuutokseen, riippuu siitä, miten sitä mitataan. Metsäpaloriskiä tarkastelleissa tutkimuksissa löydettiin vain heikkoa näyttöä, kun taas pelkästään lämpötilaa tarkastelleissa tutkimuksissa nähtiin selkeä ilmastosignaali”, SLU:n tiedotteessa todetaan.
SLU:n mukan Ruotsi sai maistaa kyseistä ilmiötä kunnolla jo vuonna 2018. Skandinavian yllä pysyi vakaa korkeapaine, joka toi mukanaan pitkittynyttä kuumuutta ja kuivuutta. Tämä johti Ruotsin pahimpaan metsäpalokauteen vuosikymmeniin.
SVT Nyheter: Bränder i Europa – en väckarklocka för svenska skogsägare
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
