Tahallista väärinkäyttöä, vahinkoja vai kankeita säädöksiä? Metsäkeskus haravoi kelvottomia kemeratöitä nykyään pääosin käryn perusteella

Metsäkeskus tekee nykyään valtaosan metsänhoidon kemeratarkastuksista ennakkoharkinnan perusteella. Jos aiempi työnjälki, ilmakuvat tai tarkastajan havainnot aiheuttavat epäilystä työn kelvollisuudesta, tarkastus napsahtaa. Kuva: Jyrki Luukkonen

Suomen metsäkeskus raportoi joka vuosi, kuinka suuri osa valmistuneiksi ilmoitetuista kemeratukikohteista läpäisi tarkastajan seulan.

Haaviin jää säännöllisesti tuhansia hehtaareja työmaita, joiden työn jälki ei täytä tukivaatimuksia. Läheskään kaikkia työmaita ei tarkasteta.

Nuoren metsän hoidossa suurin osa tarkastuksista tehdään nykyään kohdistetusti.

”Harkintaan perustuvat tarkastuskohteet valitaan muun muassa ilmakuvia, metsävaratietoa ja tarkastajan paikallistuntemusta hyödyntäen”, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen metsäkeskuksesta. Tarkastus napsahtaa tavallista herkemmin myös sellaisille tuenhakijoille, joiden kohteilta on aikaisemmin löytynyt huomautettavaa.

Otantatarkastuksia tehdään kahdelle prosentille nuoren metsän hoidon kokonaispinta-alasta. Taimikon varhaishoitoa ei tarkasteta otannalla lainkaan. Mitä satunnaisotannan perusteella voidaan päätellä työnteon laadun yleistasosta?

Ei kovin paljoakaan, Korhonen arvioi. Hän uskoo kuitenkin, että harkintaan perustuvaa tarkastusta painottamalla löydetään aiempaa tehokkaammin ongelmakohteet.

Tekemättä jääneissä töissä on usein kyse unohduksesta tai huonosta ohjeistuksesta. Kuva: Pekka Fali

Kemeratukea voivat hakea yksityiset metsänomistajat tiettyihin tarkasti määriteltyihin työlajeihin. Tuella valtio haluaa kannustaa maanomistajia hyvään metsänhoitoon.

Valtaosa kemeramiljoonista käytetään taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon. Käytännön hoitotyöt tekevät usein metsäalan palveluntarjoajat metsänomistajien tilauksesta.

Kaikista puutteista rumimpia ovat tekemättä jätetyt työt, joille on haettu tukea ja jotka on jopa ilmoitettu valmistuneiksi. Tällaisia aloittamatta vaille valmiita tekeleitä tuli viime vuonna tarkastajille vastaan 184 hehtaaria nuoren metsän hoitokohteilla ja 16 hehtaaria taimikon varhaishoidossa. Vuonna 2018 määrät olivat vielä suuremmat: 310 hehtaaria nuoren metsän hoidossa ja 67 hehtaaria varhaishoidossa.

”Näissä on yleensä kyse siitä, että jokin kuvion osa on unohtunut tekemättä”, Korhonen toteaa.

Kun töitä teetetään palveluntarjoajilla, jotka pestaavat alihankkijoita, riski virheiden tekemiseen voi kasvaa. Monet alihankkijat ovat käyttäneet ulkomaista työvoimaa, jolloin kielitaitokin voi aiheuttaa pulmia.

Tai sitten ohjeistus ei muuten vain kulje riittävästi. ”Näin ei tietenkään saisi käydä. Se on harmillista, ettei paranemista näihin tilastoihin ole tullut.”

Liperiläinen Päivikki Otronen tekee omissa metsissään varhaisperkauksia useaan kertaan eikä kemeratukia tule sen vuoksi useinkaan haettua. Hoitotyölle maksettavat tuet ovat hänen mielestään kuitenkin todella tarpeellisia, jotta metsät tulisi hoidettua kasvukuntoon. Kuva: Lari Lievonen

Virheellisiksi todettujen kohteiden listakaan ei ole erityisen kaunista luettavaa. Taimikon varhaishoidossa tarkastajat ovat hylänneet viime vuosina noin 15 prosenttia sattumanvaraisesti valituista kohteista ja kolmasosan harkinnan perusteella valituista.

Nuoren metsän hoidossa ongelmia on ollut vielä selvästi enemmän. Erikseen valituista työmaista puolet todettiin virheellisiksi ja sattumanvaraisesti valituista joka neljäs.

Näihinkin ilmiöihin löytyy selityksiä.

Varhaishoidon tyypillinen ongelma on ylitiheys, ja sellainen lopputulos tulee helposti esimerkiksi omatoimiselle metsänomistajalle, joka ei mittaa riittävästi työnsä jälkeä.

Nuoren metsän hoidon vakiovirhe on jäljelle jäävän puuston liiallinen järeys. Nämä ovat lähes aina ammattilaisten hoitamia työmaita.

”Tukiehdoissa on 16 sentin läpimittaraja, ja se paljastuu lopullisesti vasta, kun työ on tehty. Jos metsänomistajalle on luvattu, että työhön saa kemeratukea, syntyy hankalia tilanteita.”

Tällaisessa tapauksessa ei ole välttämättä laisinkaan kyse siitä, että työ olisi tehty huonosti – se ei vain täytä tukiehtoa.

Uusimpien kemerasääntöjen mukaan metsäkeskus voi antaa virheellisesti tukea hakeneelle asiamiehelle kirjallisen huomautuksen. Jos asiamies edelleen jatkaa rahoituskelvottomien töiden raportointeja, Ruokavirasto voi metsäkeskuksen esityksestä kieltää tätä laatimasta asiakirjoja.

Maanomistajalle tällaista toimitsijakieltoa ei voi hakea. ”Toimitsijakieltoja on annettu kaksi kappaletta. Huomautuksia on annettu kymmeniä”, Korhonen sanoo.

Koska tarkastukset tehdään ennen tukien maksamista, takaisinperintään ei tarvitse virhetapauksessa ryhtyä – tuki jätetään vain maksamatta, jos työn jälki ei ole korjattavissa. Jos virhe käy ilmi tukien maksun jälkeen, Ruokavirasto voi periä tuet takaisin metsäkeskuksen esityksestä.

Vaikka tarkastuksissa löytyy virheitä, kemeratuet koetaan laajalti hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Nykyisen tukijärjestelmän tilalle suunnitellaan parhaillaan uutta.

”Jos sillä pienellä valtion pontimella saadaan työt tehtyä tai teetettyä, niin se kannattaa maksaa. Taimikonhoitoon olisi lisätarvetta koko ajan”, sanoo metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan puheenjohtaja, liperiläinen metsänomistaja Päivikki Otronen.

Taimikonhoitoa jää joka vuosi yli satatuhatta hehtaaria rästiin. Kemeralla tuetaan vajaan 150 000 hehtaarin alan hoitotöitä vuosittain. Muutaman sadan hehtaarin tekemättömät tukikohteet ovat pisara meressä, kun niitä verrataan satojen tuhansien hehtaarien hoitamattomiin pusikoihin. Ja jos oletetaan, etteivät tietoon tulleet väärät ilmoitukset ole pelkkä jäävuoren huippu.

”Tarkastustulosten perusteella työn laatu on ollut kymmenen vuotta hyvin samanlainen”, Korhonen uskoo.

Otrosen mielestä valvontaa pitää ilman muuta olla.

Uudelle tukijärjestelmälle on viime aikoina ladattu kovia odotuksia. Metsäteollisuus ry julkisti huhtikuussa Luonnonvarakeskukselta tilaamansa selvityksen, jonka mukaan vuotuisia hakkuita voidaan kestävästi lisätä jopa 90 miljoonaan kuutioon tulevaisuudessa, kunhan metsänhoitoa tehostetaan.

”Jotta kustannus ei jäisi metsänomistajille kynnyskysymykseksi, tulee metsätalouden kannustejärjestelmän rahoitusta lisätä taimikoiden ja nuorten metsien hoidon sekä turvemaiden lannoituksen varmistamiseksi”, sanoi järjestön metsäjohtaja Karoliina Niemi (MT.fi 17.4.).

”On vaikeaa nostaa metsänhoidon tasoa ilman kannustimia”, arvioi myös Otronen.

Metsäkeskuksen Mikko Korhonen toivoo, että uuteen tukijärjestelmään saadaan nykyistä yksinkertaisemmat rahoituskriteerit. Silloin laadun valvonnassa pystytään jatkossa hyödyntämään paremmin digitekniikkaa kuten droneja.

”Työt tehdään nykyisinkin yleensä ottaen metsänhoidollisesti ihan hyvin, mutta kuinka lopputulos istuu rahoitusehtoihin, se on toinen kysymys.”

Lue myös:

Metsäkeskus huolestui: Kemeratarkastuksissa paljastui 184 hehtaaria nuoren metsän hoitotöitä, jotka oli jätetty tekemättä

Metsänomistajille tarjolla 56 miljoonaa euroa kemeratukea

Metsien hiilivarasto kasvaa vaikka hakkuut nousisivat 90 miljoonaan kuutioon vuoteen 2045 mennessä

• Hallintolain mukaisesti maastotarkastuksesta ilmoitetaan aina etukäteen maanomistajalle ja tukihakemuksen laatijalle.
• Tarkastuksessa saa olla läsnä, mutta ajankohtaa ei välttämättä pystytä järjestämään maanomistajalle tai asiamiehelle sopivaan aikaan.
• Jos tarkastuksessa ilmenneet puutteet ovat vähäisiä ja kohtuullisen helposti korjattavissa – esimerkiksi taimikko on jäänyt liian tiheäksi – annetaan tuensaajalle mahdollisuus todettujen puutteiden korjaamiseen.
• Työn voi korjata rahoituspäätöksessä annetun toteuttamisajan jälkeenkin, jos se on alun perin tehty ja ilmoitettu ajoissa.
• Jos työ on jäänyt kokonaan tekemättä, puutetta ei pidetä vähäisenä eikä korjausmahdollisuuttakaan anneta.
• Lähde: Metsäkeskus