Analyysi: UPM:n työriidasta kärsii laajeneva joukko lehtitaloista metsäkoneyrittäjiin – lakossa menossa jo 11. viikko

Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla alkoi vuoden alussa. Tehtaiden toimintaa ryhdyttiin ajamaan alas jo viime vuoden puolella. Kuva on Jämsänkosken paperitehtaalta Jämsästä Kuva: Petteri Kivimäki

Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla on jatkunut pian 11 viikkoa. Edellinen pitkä työtaistelu metsäteollisuudessa nähtiin 2005, kun työnantajien työsulku kesti seitsemän viikkoa.

Vuonna 2005 työtaistelu käytiin Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliiton välillä. Nyt sopimukset solmitaan ensimmäisen kerran yrityskohtaisesti. Yhtiöt lukuun ottamatta UPM:ää ovat päässeet sopuun Paperiliiton kanssa työehdoista ja palkoista, Stora Enso jo viime lokakuussa.

Suomen tehtaiden osuus UPM:n tuotannosta oli 17 vuotta sitten huomattavasti suurempi kuin nyt. Yhtiö oli tuolloin myös kilpailijoitaan riippuvaisempi kotimaan tuotannosta ja siksi halukkain sopimaan työehdoista taistelun loppuvaiheissa.

UPM:n Jussi Pesonen on suurten metsäyhtiöiden nykyisistä toimitusjohtajista ainoa, joka oli ykköspomona jo 2005. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kuului tuolloin liiton johtoryhmään.

Osapuolten pitkä kokemus ei silti ole riittänyt sovun saavuttamiseen. Viikonloppuna valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala nimesi uudeksi sovittelijaksi Leo Suomaan.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen totesi Demokraatti-lehden haastattelussa, että koko yrityskohtaisen sopimisen idea on kolhiintumassa pitkittyneen riidan vuoksi.

Hän ehdotti riidan ratkaisemiseksi erillistä välityselintä, johon koottaisiin kokeneita työmarkkinaneuvottelijoita.

UPM ei ole julkistanut arviotaan, kuinka paljon lakko on yhtiölle maksanut. Yhtiötä seuraavat analyytikot ovat arvioineet tappiota kertyvän 2–3 miljoonaa euroa päivässä. Näin menetykset olisivat jo yli 200 miljoonaa euroa.

Pellervon taloustutkimus (PTT) laski, että paperiteollisuuden vientituloja lakko on leikannut karkeasti noin 340 miljoonaa euroa (MT 14.3.).

UPM:n neljästä sellutehtaasta ainoastaan Fray Bentosin tehdas Uruguayssa on käynnissä. Kolme tehdasta Suomessa on ollut pysäytettynä viime vuoden lopulta asti samaan aikaan, kun sellun hinnat Euroopassa ovat ennätyskorkealla. Sellutehtaat ovat menettäneet myös miljoonien tulot energian myynnistä.

Painopaperitehtaita UPM:llä on 13, joista neljä seisoo Suomessa lakon takia.

Euroopassa painopapereista oli pulaa jo ennen lakkoa.

Eurooppalaisen painoteollisuuden järjestö Intergraf on vedonnut lakon lopettamiseksi turhaan. Järjestö varoitti UPM:ää jo kuukausi sitten asiakkaiden menetyksistä ja vakavista seurauksista, kun paperipula pakottaa painotalot rajoittamaan tuotteidensa tarjontaa.

Paperipula yhdistettynä jyrkästi kohonneisiin hintoihin ajaa mediataloja siirtymään entistä nopeammin sanoma- ja aikakauslehdistä kohti verkkojulkaisuja.

Vakavista seurauksista on varoittanut myös eurooppalaisen tarrateollisuuden järjestö Finat, sillä UPM on suuri tarramateriaalien ja tarrojen taustaperien valmistaja.

UPM tekee tarrojen taustapapereita Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella ja Jämsänkoskella Jämsässä sekä tarramateriaaleja Tesomalla Tampereella. Kaikki kyseiset tehtaat seisovat lakon vuoksi.

UPM näyttää laskeneen, ettei yhtiön tarvitse pelätä markkinaosuuksien pysyviä menetyksiä tai mainehaittoja.

Työtaistelun sijaiskärsijöihin kuuluvat muun muassa koneyrittäjät ja metsäkoneenkuljettajat.

Heti lakon alettua UPM ilmoitti yrittäjille merkittävistä rajoituksista puunkorjuussa. Yrittäjät ovat joutuneet pysäyttämään koneketjujaan ja vähentämään kuljettajien työvuoroja.

Osalle UPM:n hakkuilta vapautuneille metsäkoneille on löytynyt töitä muilta metsäyhtiöiltä tai metsänhoitoyhdistyksiltä. Työmatkat ja koneiden siirrot ovat kuitenkin pidentyneet huomattavastikin.

Kuluva talvi on ollut koko maassa poikkeuksellisen hyvä puunkorjuun kannalta. ­UPM:ltä parhaat talvikuukaudet ovat jääneet hyödyntämättä.

UPM:n työtaistelun seurauksena yksityismetsien puukauppa on jäljessä viidenneksen viime vuoden vauhdista.

Tuonnin loppuminen Venäjältä on aiheuttanut uuden tilanteen niin UPM:lle kuin muillekin metsäyhtiöille, kun kuitupuuta pitää hankkia venäläisen puun tilalle. Kilpailua kuitupuusta kiristää myös se, että energiayhtiöille ei ole tarjolla enää haketta itärajan takaa.

UPM:ssä pohdittaneen harvennushakkuiden käynnistämistä, vaikka lakko jatkuisi.

Monelle metsänomistajalle on ollut ikävä yllätys, kun UPM ei ole korjannutkaan talvella harvennettavaksi tarkoitettua leimikkoa kauppakirjaan merkityn sovitun ajan puitteissa.

Metsänomistajat eivät voi kuin toivoa, että ensi talvena kelit mahdollistavat nyt työtaistelun vuoksi korjaamatta jääneen talvileimikon hakkuun.

Lue lisää:

UPM:n ja Paperiliiton neuvotteluissa keskustelut edenneet sellun osalta – uusi sovittelija aloitti osapuolten kanssa

UPM:n ja Paperiliiton neuvottelut eivät ole juuri edenneet – UPM hellittänyt joistain vaatimuksistaan