Tarjolla oleva kattaus vaikuttaa siihen millaisia siivekkäitä lintulaudalle pyrähtää

Talitiaiset ovat tuttuja lintuja lähes joka ruokinnalla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Talvisin koko Suomessa on noin 50 lintulajia, jotka enemmän tai vähemmän säännöllisesti käyttävät ruokintapaikkojen antimia hyväkseen.

Lähes puolet lajeista on niin yleisiä, että ne voi nähdä lähes joka pihassa. Yleisimpiä pihapiirin lintuja ovat talitiainen, sinitiainen, keltasirkku, viherpeippo, varpunen ja tietysti varis ja harakka. Kaikille tuttuja lajeja lienevät myös punatulkku ja käpytikka. Urpiainenkin on nykyisin melko tavallinen vieras.

Punapäinen urpiainen on nykyään tavallinen lintulautavieras. Kuva: Ari Nordström

”Lintulaudan houkuttelevuuden takaa monipuolinen kattaus erilaista syötävää. Perinteisten auringonkukansiementen ja talipallojen lisäksi voi tarjota esimerkiksi maapähkinöitä”, Birdlife Suomen asiantuntija Heikki Helle vinkkaa.

Helle listaa lintulajeja, joita linturuokinnalle voi saada houkuteltua monipuolistamalla tarjontaa.

”Pähkinänakkeli on varsinainen pähkinäahmatti, joka vierailee hyvin hanakasti lintulaudan antimilla. Nakkeli on Suomessa harvalukuinen pesimälaji ja siksi harvoin lintulaudalla nähty, mutta aina silloin tällöin niitä vaeltaa joukoittain idästä. Silloin laji on huomattavasti tavallisempi ruokintavieras. Esimerkiksi juuri tänä talvena voimakkaan syksyisen vaelluksen jäljiltä pähkinänakkeleita voi vierailla ruokinnalla normaalia enemmän”, Helle kertoo.

Pähkinänakkeli on nimensä mukaisesti perso pähkinöille. Kuva: Petri Vainio

Ruokinnalle voi laittaa muitakin siemeniä, kuten kauranjyviä, hirssiä tai kuorittuja auringonkukan siemeniä.

”Esimerkiksi mustapääkerttu jää aina joskus uhmaamaan Suomen talvea. Usein nämä rohkelikot löytyvät syystalvella linturuokinnoilta esimerkiksi kuorittujen auringonkukansiementen kimpusta. Mustapääkerttu viihtyy marjapensaassa niin kauan kuin marjoja riittää.”

Myös silavaa, marjoja tai vaikkapa puolikkaita omenoita voi pistää tarjolle.

Punarinta jää entistä useammin Suomeen talvehtimaan ja voi vierailla ruokinnalla.  Kuva: Rami Marjamäki

”Puukiipijä ei hennolla nokallaan saa juuri nokittua siemeniä rikki tai talipallosta kappaleita, mutta löytää riittävästi syötävää muilta linnuilta maahan pudonneista muruista. Punarintakin nokkii ruokinnalla muiden tähteitä, mutta marjatkin voivat maistua. Kaunis pyrstötiainen vierailee lintulaudalla satunnaisesti. Erityisesti talipallot kiinnostavat tätä riukupyrstöä.”

Pyrstötiainen on erittäin pitkäpyrstöinen lintu, jolla on valkoinen pää ja mustat pienet nappisilmät. Kuva: Pixabay

Helle muistuttaa, että ruokinnalla tärkeää on myös suojapaikan läheisyys.

”Lintulauta kannattaa pystyttää esimerkiksi pensasaidan tai vastaavan suojan viereen. Itse olen usein joulun jälkeen tökännyt joulukuusen lintulaudan viereen lopputalven suojapaikaksi.”

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.1. tutut talvilinnut ovat jo 19. kerran erityistarkkailun kohteena, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää vuotuisen Pihabongaus-tapahtuman maan jokaisella pihalla.