Ministeri Essayah lupaa lisää tukea suurriistavirka-aputoimintaan – Poha: ”Sopimuksia on toistaiseksi irtisanottu vain kymmenkunta”

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on vastannut 10. tammikuuta kansanedustaja Eerikki Viljasen (kesk.) kirjalliseen kysymykseen SRVA-toiminnan jatkumisen turvaamisesta. Kuva: Maria Miklas

”Yhteensä irtisanoutuneita riistanhoitoyhdistyksiä on noin kymmenkunta. Määrä on onneksi pieni, kun vertaa siihen, että riistanhoitoyhdistyksiä on noin 280”, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomo Korhonen.

Yksi viimeisistä irtisanoutumisesta ilmoittaneista riistanhoitoyhdistyksistä on Oulaisten riistanhoitoyhdistys, joka päätti irtisanoa suurriistavirka-apuasopimuksen poliisin kanssa viime viikolla. Sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta. Pyhäjokiseutu-lehden tietojen mukaan syynä on susitilanne.

”Eniten irtisanoutumisia on ollut kuitenkin Itä-Suomessa”, Korhonen kertoo.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on vastannut 10. tammikuuta kansanedustaja Eerikki Viljasen (kesk.) kirjalliseen kysymykseen suurristavirka-toiminnan jatkumisen turvaamisesta.

Suurriistavirka-apu on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille vapaaehtoisten metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa.

Essayah toteaa kirjallisessa vastauksessaan, että maa- ja metsätalousministeriö on hyvin tietoinen suurpetojen tiukan suojelun aiheuttamasta ongelmasta nimenomaan suurpetojen kannanhallinnalle ja myös sen seurauksena eräiden riistanhoitoyhdistysten motivaation heikkenemisestä suurriistavirka-apu toimintaa kohtaan.

”Poliisin resurssit eivät yleensä mahdollista näihin tilanteisiin osallistumista”, Essayah toteaa vastauksessaan.

Essayah sanoo, että tilanne ymmärrettävästi turhauttaa myös srva-toiminnassa vapaaehtoisesti toimivia metsästäjiä, joille esimerkiksi karhun kannanhoidollinen metsästys on tärkeä keino ylläpitää ja kehittää srva-tehtävissä erittäin tärkeässä roolissa olevien koirien toimintakykyä.

Essayah huomauttaa, että srva-toiminnan vaarantuminen aiheuttaisi suurta mainehaittaa metsästykselle, koska se luo myönteistä kuvaa metsästyksestä nimenomaan suuren yleisön suuntaan.

Vastauksessa todetaan, että riistanhoitoyhdistykset tarvitsevat lisätukea srva-tehtäviensä hoitamiseen, erityisesti alueilla, joilla tapahtumamäärät ovat suuret.

”Esimerkkinä tällaisesta lisätuesta maa- ja metsätalousministeriö myönsi joulukuussa 2023 Suomen riistakeskukselle avustusta 100 000 euroa käytettäväksi lämpökameroiden hankintaan. Koko avustuksella hankitaan kilpailutuksen jälkeen laadukkaita lämpökameroita niille riistanhoitoyhdistyksille, joiden srva-tapahtumamäärä on ollut yli sata tapahtumaa vuodessa”, vastauksessa todetaan.

Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa osoittaa hirvieläinten pyyntilupamaksuvaroja myös muiden sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, joiden arvioidaan tukevan parhaiten suurriistavirka-aputoimintaa.

Essayah kertoo myös, että ministeriössä ollaan tammikuussa käynnistämässä työryhmää, jonka tarkoitus on edistää kannanhoidollista metsästystä ja sujuvampien vahinkoperusteisten suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen turvaamista.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää erittäin tervetulleena Euroopan komission aiemmin tekemää ilmoitusta, jossa se ehdottaa suden suojeluaseman muuttamisesta tiukasti suojellusta suojeltuun asemaan, perustuen susianalyysiin EU:n alueella.

”Maa- ja metsätalousministeriö tulee jatkamaan aktiivista vaikuttamistyötä EU:n suuntaan ja edistää kansallisia toimia. Kansallisin lainsäädäntömuutoksin ei suurpetopolitiikan tilannetta voida riittävästi parantaa, koska kansallisilla täytäntöönpanotoimilla on taattava luontodirektiivin 16 artiklan suojelusta poikkeamisen täydellinen soveltaminen muuttamatta sen ehtoja ja lisäämättä lisäedellytyksiä tai poikkeuksia, joista ei säädetä direktiivissä.”