Nyt kannattaa tarkistaa oma metsä tuhojen varalta – hyönteistuhoja havaitaan yhä pohjoisempana

Kirjanpainajat tekevät tuhojaan etenkin valmiiksi heikentyneissä, kuten kuivuudesta kärsivissä, kuusikoissa. Kuva: Kari Salonen

Hyönteistuhojen määrä ja korvausmeno ovat viisinkertaistuneet viidessä vuodessa, Lähi-Tapiola kertoo tiedotteessa. Hyönteis- ja sienituhot siirtyvät yhä pohjoisemmaksi.

”Pahimmat alueet ovat Kaakkois- ja Etelä-Suomessa, mutta myös Keski-Suomessa on isoja tuhoalueita. Enää ei voi tuudittautua siihen, että tämä on vain etelän ongelma”, sanoo Lähi-Tapiolan metsätalouden johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Vuonna 2021 Lähi-Tapiola sai 350 ilmoitusta hyönteistuhoista, mutta vuonna 2022 määrä oli jo 650. Myös korvausmenot kasvoivat 1,2 miljoonasta eurosta 1,9 miljoonaan euroon.

”Vuonna 2023 saatamme ylittää vuoden 2022 korvausmenon. Metsänomistajat ilmoittavat viime vuoden vahingoista nyt vielä kevään ja kesän aikana”, kertoo asiantuntija Anu Kemppainen.

Kirjanpainajatuhon tunnistaa viimeistään kuviosta, jonka hyönteisen toukat nakertavat kuusen kaarnan alle. Kuva: Markku Vuorikari

Kevään käynnistyessä kannattaa tarkkailla puuston kuntoa.

”Pystyyn kuivaneet kuuset voivat olla merkki kirjanpainajatuhosta. Jos terveen näköisten puiden rungolla näkyy pieniä reikiä tai kaarna on jo irronnut ja sen alta paljastuu rungonsuuntainen emokäytävä sekä siitä molemmille sivuille erkanevat toukkien kaivamat käytävät, kirjanpainajan iskeymästä voi olla varma”, Marika Makkonen sanoo.

Kuolleet puut eivät aiheuta enää lisätuhoa, mutta kirjanpainajatuho voi olla levinnyt elävään puustoon. Metsäammattilainen osaa kertoa, onko tuho levinnyt ja kannattaako puut hakata ja kuljettaa pois metsästä.

Kirjanpainajien parveilu alkaa viimeistään silloin, kun ilman lämpötila nousee 18 asteeseen ja maaperän lämpötila yhdeksään asteeseen.

Keväällä on hyvä tarkistaa kaikki mahdolliset talven aikana tapahtuneet tuhot. Lumikuorma on voinut katkoa runkoja ja oksia talven aikana. Kuva: Kari Salonen

Kirjanpainajatuhojen tarkistamisen yhteydessä kannattaa tarkistaa myös mahdolliset lumituhot sekä jänis-, myyrä- ja sorkkaeläinten tekemät tuhot. Esimerkiksi Oulun korkeudella myyräkannat ovat vahvat toista vuotta peräkkäin.

”Jos tuhoja on tullut, kannattaa ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä tai hirvieläintapauksissa Suomen metsäkeskukseen ja arvioida mahdollista täydennysistutuksen tarvetta, ettei taimikko jää liian harvaksi”, Makkonen sanoo.

Metsän kunto on hyvä tarkistaa säännöllisesti, jotta korjaavat toimet voi tehdä ajoissa. Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa. Metsäammattilaisten käynnit voi vähentää metsäverotuksessa.