Suojelualueiden hakkuista ei olisi mitään apua talousmetsien hyönteistuhoihin, sanoo tutkija – energiapuukasojen tuhoriski on tuntematon tekijä

Kuusia on kuollut pystyyn muun muassa Tahkon vieressä sijaitsevalla Huutavanholman luonnonsuojelualueella. Kuva: Petteri Kivimäki

Kun kaarnakuoriaisten kannat ovat tiheitä, niiden aiheuttamia metsätuhoja ei voida ehkäistä suojelualueita hakkaamalla, sanoo metsätuhoihin erikoistunut tutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta. Hänen mukaansa suojelualueet eivät ylipäänsä ole tuhoriskin kannalta mitenkään erityisiä.

Melin otti viestipalvelu Twitterissä kantaa MT:n uutiseen Tahkon metsistä, joissa tähtikirjaajat ja kirjanpainajat ovat tappaneet runsaasti kuusia.

Hyönteistuholain mukainen kaarnakuoriaisten torjuminen niiden valtaamia puita poistamalla auttaa Melinin mukaan vain pienissä, paikallisissa tuhoissa.

Tahkon seudun hyönteistuhojen syynä Melin pitää vuosien 2021–2022 kuivuutta, joka on johtanut kirjanpainajan ja tähtikirjaajan lisääntymiseen laajalla alueella. Sen voi päätellä hyönteistuhojen takia tehtyjen hakkuiden sijainnista.

Niistä metsistä, joissa viiden viime vuoden aikana on tehty ilmoituksia hyönteistuhohakkuista, valtaosa sijaitsee kaukana suojelualueista.

”Hyönteistuhohakkuuilmoitusten perusteella näyttää siltä, että tuhoja on käynnissä vaikka sun missä. Suojelualueiden hakkaaminen olisi vähän kuin yhden hyttysen tappaisi parvesta, ja olettaisi että kaikki korjaantuu sillä.”

Melinin mukaan Keski-Euroopan laajoissa kirjanpainajatuhoissa puiden kuolleisuus oli suurinta aluksi talousmetsissä, etenkin puhtaissa kuusikoissa. Sieltä tuhot levisivät myös suojelualueille, eivät toisin päin.

Kiarjanpainaja kuusen rungolla. Kuva: Kimmo Haimi

Luontoarvojen tuhoutumisestakaan ei kannata huolestua, Melin sanoo.

”Tutkimuksen perusteella tiedetään, että jos kirjanpainaja tekee tuhoja suojelualueilla, se aiheuttaa vain hyvää monimuotoisuuteen.”

Siksi hyönteistuhohakkuut luonnonsuojelualueilla olisivat myös luonnonsuojelulain vastaisia.

Kuoltuaan puut tarjoavat elinympäristön lukuisille lajeille, muun muassa kirjanpainajan loisille ja sitä ravintonaan käyttäville pedoille.

Pystyyn jätetyistä kuolleista puista voi siten olla hyötyä tulevien kirjanpainajatuhojen ehkäisyssä.

”Jos ei ole massiivinen tuhovuosi käynnissä, petokuoriaisilla on suuri merkitys. Muurahaiskuoriainen voi jopa puolittaa kuusessa kehittyvien kirjanpainajien määrän.”

Tahkolla matkailuyritykset pelkäävät metsätuhojen heikentävän luontomatkailun edellytyksiä.

Melin vertaa Tahkon tuhoja Kolin kansallispuistoon, jossa lumi- ja hyönteistuhot ovat jatkuneet runsaina vuoden 2018 lumituhojen ja helteiden jälkeen. Nyt kuolleista puista monet ovat täynnä kääpiä ja tikankoloja.

”Ehkä suojelualueiden ja kansallispuistojen kävijöitä pitäisi opastaa, että se mikä metsässä tapahtuu ei ole pahaa, vaikka ihmissilmä säikähtääkin.”

Tähtikirjaaja iskeytyy kirjanpainajaa pienempänä hyönteisenä yleisimmin sinne, missä kuusen kaarna on ohutta. Kesän 2021 poikkeuksellisen kuivuuden jälkeen sen tuhot järeissä kuusikoissa ovat kuitenkin yleistyneet.

Tähtikirjaajan elintavat muistuttavat kirjanpainajaa, mutta sillä on yksi merkittävä etu.

”Tähtikirjaajaa auttaa se, että se pystyy lisääntymään myös hakkuutähteissä. Sille on todella hyvä tilanne, kun hakkuutähteet ja energiakasat jäävät metsään. Olisi unelma päästä tutkimaan, mitä energiakasoista löytyy, se on vähän perkaamaton kysymys.”