Lukijalta: Puutuotteiden jalostusaste on metsäteollisuuden haaste, ei metsätalouden
Luonnonsuojeluliiton asiantuntijalla menivät kirjoituksessaan sekaisin metsätalous ja metsäteollisuus, kirjoittaa Juri Laurila. ”Näkemykset siitä, että metsäalan muutos voitaisiin tehdä korkeamman arvonlisän tuotannolla, osoittaa ymmärtämättömyyttä metsäsektorin eri toimijoista.”Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Nelli Immonen metsien käytön suunnan oikeudenmukaisesta muutoksesta (MT 1.6.).
Tavoite on oikea, mutta oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaatii rehellisyyttä metsänkäytön nykytilanteesta. Immonen väitti, että ”tutkimustieto on osoittanut, ettei nykyinen hakkuutaso ole kestävällä pohjalla” ja pohjasi kirjoituksen tälle ajatukselle. Lisäksi hän esitti, ettei nykyinen suunta ole kestävä ilmaston, eikä talouden tai työpaikkojen kannalta.
Immosen kirjoituksessa sekoitettiin metsien käyttö ja puun jalostus, jotka ovat täysin eri asia.
Metsätalous Suomessa on kestävintä maailmassa ja paranee koko ajan. Suunta on luonnon ja ilmaston kannalta erittäin hyvä. Kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet ovat parantuneet tutkitusti jo pitkään ja puun määrä kasvaa metsissä vuosi vuodelta. Luonnon monimuotoisuuden hyväksi on tehty työtä osana arkea jo kymmeniä vuosia, mikä on positiivisen muutoksen perusta.
Metsätalous Suomessa on kestävintä maailmassa ja paranee koko ajan.
Puutuotteiden jalostusaste on metsäteollisuuden, ei metsätalouden, haaste.
Metsäteollisuuden automaatiokehitys vähentää työvoiman tarvetta teollisuudessa, mutta metsissä tehtävään työhön on jopa työvoimapula. Ne työpaikat ovat erityisen tärkeitä metsäisille maakunnille.
Näkemykset siitä, että metsäalan muutos voitaisiin tehdä korkeamman arvonlisän tuotannolla, osoittaa ymmärtämättömyyttä metsäsektorin eri toimijoista. Ei tienrakentamisen muutostakaan tehdä kehittämällä autoja tai maatalouden muutosta kehittämällä uusia jäätelömakuja.
Oikeudenmukainen metsien käytön kehittäminen edellyttää nykytilan tunnustamista ja metsäsektorin eri osa-alueiden tunnistamista. Niiden sekoittuminen on ymmärrettävää, koska metsäammattilaisia ei juuri kuulla osana metsäuutisointia ja metsäpolitiikkaa.
Tieto leimataan herkästi propagandaksi, koska ei ymmärretä, mistä oikeasti puhutaan. On helpompi vain mitätöidä faktat kuin uskaltautua kuuntelemaan ammattilaisia.
Oikeudenmukainen lopputulos ei synny kuuntelematta niitä, joiden työstä puhutaan.
Juri Laurila
verkostokoordinaattori
Metsäammattilaisten verkosto
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









