Koneelliseen puunkorjuuseen siirtyminen kesti lähes 60 vuotta – avainasemassa oli kuormaakantavien traktoreiden kehitys

Valmetin maastotraktori esiteltiin vuonna1963. Traktorissa käytettiin halvempia maataloustraktorin komponentteja, mikä kostautui lukuisina voimansiirto-ongelmina. Kuva: Valmistaja

Ennen maailmansotaa puutavara kuljettiin kauempaa jatkojalostuspaikoille uittamalla tai rautateitse. Yksi kuuluisimmista varhaisimmista metsätyömaista oli Savukosken ”Samperin savotta”, joka toteutettiin vuosina 1913–16.

Tuolloin puita kuljetettiin rekiletkoina kahdella tela-alustaisella Phoenix Centipede -höyryveturilla. Hanke kuitenkin keskeytettiin muun muassa korkeiden kustannusten sekä heikon varaosahuollon takia.

Ensimmäiset telaketjutraktorit tulivat Suomeen kesällä 1919. Niitä kutsuttiin vyövetäjiksi tai tankeiksi, ja ensimmäinen merkki oli amerikkalainen Cletrac. Niitä kokeiltiin seuraavan talven aikana puutavarakuljetuksissa pohjoisten metsäyhtiöiden toimesta.

Savotat kuitenkin vietiin loppuun hevosilla, sillä peltokäyttöön tarkoitetut traktorit eivät kestäneet maastoajoa saati kovaa pakkasta.

Seuraavana vuonna tulivat Suomen metsätyömaille järeämmät Holt Caterpillar -, Clayton- ja Dinos-telatraktorit, mutta nekään eivät olleet ongelmattomia. Hankaluuksia tuottivat muun muassa metsässä tehdyt huollot ja korjaukset sekä varaosahuolto.

Erityisesti jäähdytysvedet jäätyivät lyhyidenkin pysähdysten aikana. Ajan myötä telatraktoreiden tekniikka sekä ominaisuudet parantuivat.

Vuonna 1938 Punkalaitumella sekä Kangasalla McCormick T20 -telatraktoreilla ajetut kokeilut sujuivat ilman ongelmia. Jopa 20 motin lasteja voitiin hakea suoraan metsästä eikä polanneteitä tarvittu.

Kokeiluiden hyvät tulokset eivät kuitenkaan traktorisavotoita lisänneet. Sota-aikana talvella 1942 testattiin traktoreiden metsäominaisuuksia Kansanhuoltoministeriön toimesta, mutta tuolloin kumipyörätraktorit todettiin metsään täysin sopimattomiksi ja rautapyörätraktorit rikkoivat polanteet.

Siviiliväestön ohjastamat hevoset olivat ainoa keino halkokuljetuksiin, mutta neljäsosa maan hevosista oli armeijan käytössä.

Sotien jälkeen pyörätraktoreiden määrä kasvoi nopeasti tiukoista tuontirajoituksista huolimatta. Vuoden 1952 loppuun mennessä niitä tuotiin Suomeen 21 000 kappaletta.

Metsätehon järjestämien koesavottojen perusteella parhaiten metsäajoon soveltuivat Fordson Majorit, Nuffieldit ja Volvot. Traktoreista saatiin irti enemmän, kun ne varustettiin puoliteloilla ja vaijerikuormaimilla.

Puolitelat puolestaan lisäsivät kantavuutta ja vetovoimaa, mutta traktorin ohjaaminen oli pitkälti jarrujen varassa, jolloin voimansiirto rasittui huomattavasti.

Traktoreiden onnistuneesta metsäkäytöstä huolimatta vielä 1960-luvulle siirryttäessä hevosilla ajettiin 92 prosenttia Suomen puutavarasta.

Savotoilla hyödynnettiin maataloustraktoreita ja hankittiin niillä metsästä lisätuloja, mutta ammattimainen maataloustraktoreiden käyttö metsätöissä vähentyi 1970-luvulla urakoitsijoiden siirtyessä erikoiskalustoon.

Suomen ensimmäinen runko-ohjattu metsäkone oli kanadalainen Timberjack 200D -juontotraktori, jonka Ekströmin Koneliike hankki savotoille vuonna 1963.

Timberjackien lisäksi markkinoille tulivat myös Ruotsissa amerikkalaisella lisenssillä tehty Kockums Garrett Tree Farmer sekä Suomessa maataloustraktoreiden osista koottu Valmet.

Juontotraktoreiden kausi jäi Suomessa kuitenkin lyhyeksi ja kääntyi laskuun 60-luvun lopussa.

Ensimmäinen varsinainen telametsätraktori oli ruotsalainen Robur, jonka perustana oli MF65. Seuraavaksi telakonemarkkinoille tulivat Volvo-mallit SM661 Iso-Nalle ja SM460 Pikku-Nalle sekä Ford Teg.

Ensimmäinen kotimainen merkki oli Fiskars, jonka protovaihe kesti parisen vuotta eikä sarjatuotantovaihekaan juuri sen kauempaa. Maatalous- ja teollisuustraktoripohjaiset telakoneet rakennettiin tavallisista traktoreista, minkä ansiosta ne olivat melko huokeita, mutta eivät yhtä kestäviä ja maastokelpoisia kuin varsinaiset metsätraktorit.

Telatraktorit olivat suositumpia pohjoisen lumisilla alueilla, ja niille oli kysyntää vielä 1970-luvulle asti.

Vuonna 1966 markkinoille tuli BM-Volvo Boxer -pohjainen SM665 Metsä-Kalle, 5000-Fordista varusteltu Brunett sekä pinotavaran ajoon tarkoitettu Valmet Terra 865 A, jotka aloittivat runko-ohjattujen kuormatraktoreiden ajan Suomessa.

Seuraavalla vuosikymmenellä hevoset ja juontotraktorit hävisivät metsistä ja maataloustraktoritkin alkoivat olla harvinaisuuksia isommilla työmailla.

Kuormaakantavista traktoreista oli tullut ominaisuuksiltaan entistä parempia ja kestävämpiä. Myös maasto-ominaisuudet saatiin telavarustuksella entistä paremmiksi.

Lue Koneviestin nettisivuilta, mitkä olivat yleisimmät kuormatraktorimallit 1970-luvulla!

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kun traktori korvasi hevosen ja autotraktorin puunajossa – Arvo Tuomela muistelee koneellistumisen alkuaikoja

Metsäkonehistoria, osa 1: Kun traktorilla metsään mentiin

Metsäkonehistoria, osa 2: Puut konevoimalla pois metsästä

Metsäkonehistoria, osa 3: Varustellusta maataloustraktorista metsäpuolen erikoiskoneeksi