Sahojen hiilijalanjälki on pieni, mutta sitä voidaan edelleen pienentää

Sahauksen hiilijalanjälki on suhteellisen pieni ja sahatavara sitoo hiiltä pitkäksi aikaa. Kuva: Markku Vuorikari

Sahateollisuuden hiilijalanjälki on varsin pieni. Sitä voidaan silti edelleen pienentää merkittävästi, näkee Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori.

Hiilijalanjälkien pohtiminen liittyy EU:n hiilineutraalisuustavoitteisiin. Suomi on hiilineutraalisuuden osalta etunojassa: tavoite on asetettu vuoteen 2035.

Sahateollisuuden hiilitiekartan esitteli tänään projektipäällikkö Marja Jallinoja Luonnonvarakeskus Lukesta. Hänen mukaansa noin puolet sahatavaran hiilijalanjäljestä syntyy jo metsänhoidossa ja puunkorjuussa.

Puutavaran kuljetuksen osuus on 16 prosenttia.

Sahan sisällä hiilijalanjäljestä syntyy vähän reilu kolmannes. Hiilijalanjälkeä kasvattavat sahauksen lisäksi kuivatus ja työkoneet, jotka käyvät dieselillä.

Biopolttoaineisiin siirtyminen ja energian säästö voivat pudottaa hiilijalanjälkeä sahojen sisällä merkittävästi. Sahauksen osalta pudotus voi olla 10 ja kuivauksen osalta 30 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Yhteensä sahauksen noin 12 kilon hiilijalanjälkeä sahatavarakuutiota kohti on mahdollista pudottaa 2 kiloon.

Hiilijalanjäljen vähentäminen edellyttää sahauksen kannattavuutta ja sahojen investointikykyä. Siltä osalta tilanne Suomen sahoilla ei ole kovin hyvä.

Johtaja Tommi Sneck Koskisen Oy:stä oli erittäin huolissaan sahojen kannattavuudesta ja tehokkuudesta. "Investointien vähäisyys alkaa syödä suomalaissahojen kilpailukykyä. Kilpailijoiden modernit sahat ovat niitä tehokkaampia", Sneck totesi.

Lue myös:

Sahayritysten näkymät ovat ankeat pitkälle ensi vuoteen – "Poistuuko alalta kapasiteettia vai tuleeko toimintamalleihin muutoksia?"