Elohopea voi kumota kalan tuottamia terveyshyötyjä

Kalojen elohopeapitoisuus voi talvella olla jopa 40 prosenttia suurempi kuin kesällä tai syksyllä.  Kuva: Kari Salonen

Ympäristötieteiden tutkija Alex Piro on tehnyt kenttätutkimuksia Lammin biologisella asemalla Helsingin yliopistossa. Tutkimustulosten mukaan suomalaisten ruokakalojen elohopeapitoisuus nousee kylminä kuukausina. Kylmempinä kuukausina kaloille on tarjolla vähemmän ravintoa ja myös niiden aineenvaihdunta hidastuu.

”Kalojen elohopeapitoisuus voi talvella olla jopa 40 prosenttia suurempi kuin kesällä tai syksyllä. Erot ovat suurimpia petokaloilla, kuten kuhalla ja ahvenella”, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Vaikka havaitut elohopeapitoisuuden erot olivat selviä, mikään tutkimuksessa mitatuista pitoisuuksist ei ylittänyt kalan syönnille asetettua rajaa. EU:ssa elohopealle määritellyt raja-arvot ovat 0,5 milligrammaa kilossa kalan tuorepainoa kohti laskettuna. Hauelle ja eräille muille kalalajeille, jotka on lueteltu asetuksessa, pitoisuusrajaksi on asetettu 1,0 milligrammaa kilossa.

Tulosten takia luonnonkalojen elohopeaseurantaa tulisi tehdä etenkin talvisin, jolloin pitoisuudet ovat korkeampia. Tällä hetkellä kenttätutkimuksia tehdään vain vähän talvisaikaan.

Elohopealle altistutaan pääasiassa ravinnon kautta. Elohopea kertyy erityisesti kaloihin ja sieniin. Kalan sisältämästä elohopeasta suurin osa on metyylielohopeaa, joka on myrkyllistä suurina pitoisuuksina. Erityisen haitallista se on sikiön ja lapsen kehittyvälle keskushermostolle ja saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Suomessa elohopeaa pääsee ympäristöön esimerkiksi energiantuotannosta ja metalliteollisuudesta. Järviemme valuma-alueita ovat kuormittaneet elohopealla jo vuosikymmenien ajan kaukokulkeumat.