Onko tämä tulevaisuuden riistakamera? Tutkijat tekevät havaintoja eläimistä laatikolla, joka imuroi ilmasta DNA-näytteitä

Tutkijat löysivät tutkimuksessa esimerkiksi ketun, kauriksen ja mäyrän DNA:ta. Kuva: Juho Rahkonen

Ympäristö-DNA:n hyödyntämistä on selvitetty tanskalaisessa tutkimuksessa, kerrotaan Kööpenhaminan yliopiston tiedotteessa. Ympäristö-DNA tarkoittaa kaikkea DNA:ta, jota eläimet jättävät ympäristöönsä esimerkiksi karvoina, höyheninä ja ihosoluina.

Tutkimuksessa käytettiin puihin kiinnitettyjä laatikoita, jotka imivät ilmaa sisäänsä. Laatikoissa on suodattimet, joista DNA-näytteet keretään.

”Näimme suhteellisen vähän elämiä sinä aikana, jonka vietimme metsässä tutkimuksen yhteydessä. Yhtenä päivänä teimme havainnot ainoastaan oravasta, tikasta, fasaanista ja merikotkasta”, kertoo Christina Lynggaard, yksi hankkeen tutkijoista.

Ihmisten tekemät havainnot eläimistä olivat varsin puutteellisia, eivätkä antaneet todellista kuvaa alueen eliöistä. Kolmen päivän aikana tutkijoiden laatikot imuroivat suodattimiinsa 64 eri eläimen DNA:ta ilmasta. Metsässä sijaitseva koeala oli noin jalkapallokentän kokoinen.

"Tämä on aivan uskomatonta! Vaikka olemme tehneet paljon työtä menetelmän optimoimiseksi, emme uskaltaneet toivoa näin hyviä tuloksia”, sanoo dosentti Kristine Bohmann.

Tutkijoiden ensimmäiset tulokset metsän ilman imuroinnista osoittavat, että ympäristö-DNA:ta voidaan käyttää tehokkaana menetelmänä villieläinten esiintyvyyden kartoittamiseen.

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Yle.