Metsityksen ja lannoituksen tukeminen löytyvät jo hallituksen listalla – pitäisikö myös metsän kiertoajan pidentämisestä palkita?

Joutomaiden ja peltoheittojen metsittäminen on yksi keino metsien hiilivaraston kasvattamiseen. Kuva: Sanne Katainen

Metsien hiilensidontaan voi vaikuttaa parhaiten kasvattamalla hiilivarastoja tai lisäämällä kasvua. Hiilivarastot kasvavat kiertoaikaa pidentämällä ja metsittämällä. Kasvun lisääminen taas onnistuu esimerkiksi lannoittamalla.

"Mitä nopeammin metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä", totesi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Janne Rämö.

Hän esitteli viime viikolla metsäkeskuksen Metsien hiilinielu kasvuun Pirkanmaalla -hankkeen seminaarissa, miten hiilivarastoja voi kasvattaa metsänhoidollisin keinoin.

Metsät sekä sitovat että varastoivat hiiltä puustoon ja maaperään. Jos kiertoaikaa pidennettäisiin, kasvaisivat puuston hiilivarasto ja tukkiprosentti, esitteli Rämö laskelmissaan.

Kiertoajan pidentäminen 75 vuodesta 90:een vähentäisi kuitenkin nettonykyarvoa noin 150 eurolla hehtaarilla. 105 vuoden kiertoajalla nettonykyarvo pienentyisi noin 350 eurolla hehtaarilla. Nettonykyarvo kuvaa metsätalouden kannattavuutta vertaamalla tulojen ja menojen nykyistä arvoa..

Laskelman esimerkkinä oli pirkanmaalainen tuoreen kankaan kuusikko. Lähtökohtana oli paljas maa, joka mätästettiin, istutettiin ja hakattiin yläharvennuksin.

Rämö huomautti, että hiilivarastojen kasvattamisesta aiheutuva kustannus riippuu metsän alkutilasta.

"Jos alkutilana on järeämpi metsä, on ero nettonykyarvossa suurempi."

Vuoden 2021 alussa astuu voimaan metsityslaki, jolla pyritään kasvattamaan hiilinieluja.

Jos metsittämisen lisäksi halutaan kannustaa metsänomistajia kiertoajan pidentämiseen, voisi tuella paikata siitä aiheutuvia tulonmenetyksiä.

Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa maksetaan Rämön mukaan tukea hiilensidonnasta eli metsän kasvusta ja vastaavasti veroa hiilen vapautumisesta hakkuissa.

Rämön laskelman mukaan riittävä tuki korvaamaan kiertoajan pidentämisestä aiheutuvat tulonmenetykset olisi 90 vuoden kiertoajalla 4,7 euroa ja 105 vuoden kiertoajalla 11 euroa tonnilta puustoon sitoutunutta hiiltä.

Ilmastonmuutos muuttaa metsien kasvuolosuhteita ja kasvattaa siten tuhojen riskiä.

Kuusella kiertoajan pidentämisen haasteena ovat etenkin kirjanpainajatuhot.

Etelä-Suomessa metsien uudistusalasta viljellään jopa viisi kuudesosaa kuuselle. Se on ongelma, sillä kuusen odotetaan kärsivän pääpuulajeista eniten ilmaston muuttuessa.

"Vältä istuttamasta kuusta liian karuille kasvupaikoille", neuvoi Luken erikoistutkija Katri Himanen.

Hänen mukaansa puulajikysymys elää ilmaston muuttuessa. Periaate pysyy kuitenkin samana: valitse kasvupaikalle sopiva puulaji. Riskejä voi vähentää myös sekametsää suosimalla.

Lue myös:

Metsien hiilinielujen rooli EU:n uusissa päästövähennystavoitteissa jää auki – Marin: "Tavoite pitää saavuttaa päästöjä vähentämällä"

Entäs jos Suomen hiilinieluilla korvattaisiin Keski-Euroopan autoteollisuuden päästöjä?

Hallitus esittää peltoheitoille ja joutomaille metsitystukea