Sijaitseeko metsäsi pohjavesialueella? Näin se vaikuttaa metsänhoitoon

Suomen kaikilla pohjavesialueilla arvioidaan muodostuvan yli viisi miljoonaa kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa. Kuva: Antti Kantola

Suomessa on noin 5 000 pohjavesialuetta, joista on mahdollista ottaa merkittäviä määriä pohjavettä tai jolla on huomattava merkitys ekosysteemeille. Pohjavesialueet pitää ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa.

Aiheuttavatko pohjavesialueet rajoituksia metsänhoitoon, kysyy MT:n lukija.

Monet pohjavesialueet sijaitsevat hiekkaisilla ja soraisilla harjuilla, missä maanpinta on usein eroosioaltista. Pinnassa oleva maannoskerros suojaa ja muuttaa pohjavettä, esimerkiksi pidättämällä ilman kautta kulkeutuvia raskasmetalleja, kertoo Kainuun ely-keskuksen ympäristöasiantuntija Elli Moilanen.

Päätehakkuun jälkeinen maanmuokkaus tulisi tehdä kevyesti, jotta maannosta jäisi mahdollisimman paljon jäljelle suojaamaan pohjavettä. Uuden maannoskerroksen muodostuminen on hyvin hidasta.

”Pohjaveden laadun kannalta jatkuva kasvatus on parempi vaihtoehto, sillä se säästää maannoskerroksen”, Moilanen sanoo.

Pohjavesialueiden reunoilla sijaitsee usein lähteitä ja tihkupintoja, jotka voivat kuivua ojituksen seurauksena.

”Ojitus voi myös lisätä pohjaveden purkautumista tai heikentää sen laatua. Siksi ojituksia tulisi välttää pohjavesialueilla – ja joissakin tapauksissa ne edellyttävät vesilain mukaisen vesitalousluvan.”

Koska pohjavesialueiden maaperä on vettäläpäisevää, ne ovat erityisen herkkiä öljy- ja kemikaalivahingoille. Varsinkin vedenottamot tarvitsevat tiukkaa suojelua. Metsäkoneissa tulee olla öljyvahinkojen ensitorjuntavälineet, ja tankkaus sekä huolto on syytä hoitaa alueiden ulkopuolella.

Myös metsälannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyy pohjavesialueilla rajoituksia. Tarkempia ohjeita metsätaloustoimien sopivuudesta saa paikalliselta ely-keskukselta – ja vuoden 2026 alusta valtakunnalliselta valtion Lupa- ja valvontavirastolta.”