Tutkijat pelkäävät, että Helsingin Keskuspuisto muuttuu kirjanpainajainvaasion myötä vähitellen luurankometsäksi

Keskuspuistossa kirjanpainajatuhoja on nähtävissä noin puolen kilometrin päässä Paloheinän majalta. Kuva: Eija Vallinheimo

Keskuspuisto on suosittu ulkoilukohde, joka toimii monelle helsinkiläiselle myös rauhallisena pyöräilyreittinä työpaikalle. Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitsevasta 137 hehtaarin kokoisesta Haltialan metsästä tuli vuonna 2020 nykymuotoinen luonnonsuojelualue.

Keskuspuiston taivaalle on kuitenkin noussut synkkiä pilviä, sillä kirjanpainajat ovat aiheuttaneet alueella laajalle levinneitä puustokuolemia. Etenkin Haltialan metsän luonnonsuojelualueella tilanne on pahentunut viimeisten vuosien aikana. Keskuspuistossa on yhteensä noin 95 000 isoa kuusta, jotka ovat riskialtteimpia kirjanpainajien tuhoille.

Maanmittauslaitosten kaukokartoitustutkimusten mukaan vuonna 2020 kirjanpainajan jo tappamia puita oli keskimäärin 26 kappaletta hehtaarilla. Kuolleiden puiden määrä yli kaksinkertaistui vuoteen 2022 mennessä, jolloin kuolleita puita oli jo 49 puuta hehtaarilla. Lisää puukuolemia on kuitenkin tulossa, sillä kirjanpainajia on tänä keväänä havaittu taas uusissa puissa.

Kirjanpainajatuhoja on monitoroitu keskuspuistossa kaukokartoituksen keinoin. Kuvassa näkyy kuolleiden puiden tilanne eri vuosina. Kuva: Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus

"Vuonna 2021 alueelta kaadettiin sorastettujen polkujen lähistöltä sata puunrunkoa turvallisuussyistä. Tänä vuonna joudutaan kaatamaan lisää, sillä puita on kuollut lisää. Ne puut, jotka eivät aiheuta turvallisuusriskiä reiteillä, on jätetty pystyyn", sanoo Helsingin kaupungin metsävastaava Vesa Koskikallio.

Puiden pystyyn jättämisellä on kuitenkin kaksi puolta. Jos kirjanpainajien iskemiä puita kaadettaisiin ja vietäisiin pois metsästä oikeassa vaiheessa, poistaminen voisi ehkäistä kirjanpainajien tuhoja. Haltialan metsän luonnonsuojelualueella yhtään puuta ei kuitenkaan poisteta metsästä kokonaan.

Kirjanpainajan tuhon tunnistaa puuhun jääneestä kuviosta. Emokäytävän pituus on noin kymmenen senttiä. Toukkakäytävät näkyvät emokäytävän molemmin puolin. Kuva: Eija Vallinheimo

"Muilla virkistysalueilla tuhoja yritetään estää viemällä kirjanpainajia sisältämät puut pois. Verrattuna muihin kaupungin virkistysalueisiin alueen tuhot ovat täällä suurempia", Koskikallio sanoo.

"Luonnon monimuotoisuuden kannalta on hyvä asia, että lahopuuta jätetään metsiin.”

"Kaatuneet puut rajoittavat liikkumista alueella, ja polkujen varsilla ne saattavat aiheuttaa vaaratilanteita", Pelto-Arvo muistuttaa.

"Talousmetsissä kirjanpainajat aiheuttavat tietysti taloudellisia tappioita, mutta täällä kyse on enemmän muista arvovalinnoista", Helsingin yliopiston tutkija Mikko Pelto-Arvo toteaa.

"Onko se, että metsässä on kuolleita ja kaatuneita puita esteettistä ja sitä, mitä kaupunkilaiset lopulta haluavat? Kaatuneiden puiden ryteiköt eivät ole ainakaan ihanteellisia metsän virkistyskäytön kannalta, sillä ne vaikeuttavat liikkumista metsässä sorastettujen reittien ulkopuolella", Vesa Koskikallio pohtii.

Mikko Pelto-Arvo ei uskalla sanoa varmuudella, millaiseksi tilanne kehittyy.

"Vaikka olen tutkinut kirjanpainajia vuosia ja seurannut Keskuspuiston tilannetta, en uskalla sanoa, mitä täällä tulee tapahtumaan. Muutokset etenevät nyt yllättävillä tavoilla. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa on nähty jo katastrofaalisia metsätuhoja, ja siellä puhutaan luurankometsistä. Jos pohditaan sitä tilannetta, että alueen kaikki kuuset kuolisivat, koko puiston luonne muuttuisi", Pelto-Arvo arvelee.

Paikoin pystyyn kuolleita puita on vieri vieressä. Ruotsissa tällaisista metsistä puhutaan luurankometsinä. Kuva: Eija Vallinheimo

"Jos ilmasto lämpenee ja kesät ovat kuivia ja lämpöisiä, kirjanpainajien tuhot melko varmasti etenevät. Lopulta alueesta voi tulla luurankometsä tai sinne voi muodostua isoja aukkoja. Jossakin vaiheessa joku alkaa varmasti miettiä, pitäisikö jotakin tehdä, ja silloin voi olla jo liian myöhäistä", hän jatkaa.

"Nyt seuraamme tilannetta tiiviisti ja autamme tutkimusta. Jos tuhot etenevät Paloheinän majasta eteenpäin, uusia linjauksia lienee pakko tehdä", Koskikallio arvelee.