Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Politiikka

Hornetien käyttöiän jatkaminen ei ole mahdollista, hankejohtaja sanoo – 1,2 miljardin lisälasku viivästymisestä

Mahdollisessa kriisitilanteessa käsissä olisi HX-hankkeen johtajan mukaan "täysi katastrofi". Lentotuntien määrää ei voitaisi turvallisuustilanteen kiristyessä nostaa ja koneet loppuisivat kesken.
Hornetien käyttöiän jatkaminen ei ole mahdollista, hankejohtaja sanoo. Lehtikuva / Kaisa Siren

Ilmavoimien nykyisten Hornet-hävittäjien käytön jatkaminen aiemmin suunnitellusta ei ole mahdollista kustannustehokkaasti ja ilman merkittävää puolustuskyvyn laskua. Näin arvioi HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.

Hän kirjoittaa blogissaan, että Suomen puolustuksen on oltava uskottava ja suorituskykyinen koko ajan.

Vuonna 2015 puolutushallinnossa arvioitiin hänen mukaansa, että muutaman vuoden jatko käyttöikään maksaisi 1,2 miljardia euroa.

Puranen painottaa, että nykyiset Hornetit poistuvat käytöstä vuosina 2025–2030.

"Kun koneita poistetaan käytöstä ja HX-järjestelmä otetaan käyttöön, on Hornetien teknistä käyttöikää jäljellä lentoturvallisuuden näkökulmasta noin pari vuotta", hän kirjoittaa.

Hävittäjissä niin kuin muissakin nykyajan koneissa tekninen käyttöikä on eri asia kuin operatiivinen käyttöikä.

Vaikka nykyisillä koneilla olisi teknistä käyttöikää muutama vuosi jäljellä, niitä olisi koko ajan vähemmän käytössä ja jäljellä oleviakin pitäisi lentää säästellen. Mahdollisessa kriisitilanteessa käsissä olisi Purasen mukaan "täysi katastrofi", koska lentotuntien määrää ei voitaisi turvallisuustilanteen kiristyessä nostaa ja koneet loppuisivat kesken heti alkuunsa.

"Juurisyyt käytöstä poistamiselle ovat heikkenevä suorituskyky suhteessa muihin asejärjestelmiin, käyttäjämaiden vähentymisen myötä tapahtuva kustannusten nousu ja tuotetuen heikkeneminen sekä koneiden teknisen elinkaaren lopun lähestyminen. Suomen puolustusvalmius ei mahdollista lentokoneiden totaalista loppuun ajamista vaarantamatta puolustuskykyämme."

Puranen viittaa myös varoittavaan esimerkkiin Kanadasta, missä sikäläisten Hornetien käytön jatkaminen on osoittautunut sekä kalliiksi että ongelmalliseksi.

Koronaepidemian ja sen aiheuttamien suurten lisämenojen keskellä joissain puheenvuoroissa on väläytelty uusien hävittäjien hankkimisen lykkäämistä. Hankinnan hintakatto on 10 miljardia euroa.

Päätös Hornetien korvaajasta on määrä tehdä ensi vuonna, ja uusi kalusto tulisi käyttöön vaiheittain vuosina 2025–2030. Toistaiseksi aikataulu on ennallaan, vaikka koronapandemian matkustusrajoitukset aiheuttavat väistämättä viivästyksiä tarjoajien kanssa käytäviin neuvotteluihin – niitä kun ei monesti voida käydä turvallisuussyistä muuten kuin kasvotusten.

Ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäksi ovat ehdolla yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, yhdysvaltalaiset Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet, ranskalainen Dassault Rafale sekä ruotsalainen Saab Gripen E.

Uutista on täydennetty kello 14:47 tiedoilla koronan poikkeustilan mahdollisista vaikutuksista hankinnan aikatauluun.

Lue lisää

Hornetien päivitys on Suomen etu

Hornetien seuraajaehdokkaiden testivuorossa Dassault Rafale – Suomi odottaa valmistajilta vastauksia tarkennettuun tarjouspyyntöönsä kuun loppuun mennessä

Hornetien seuraajien testit alkavat ensi viikolla, ensimmäisenä vuorossa Eurofighter Typhoon

Kymmenen miljardia euroa ei riitä 64 hävittäjään – nyt pohditaan, montako sillä rahalla saa