Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Politiikka

Matti Vanhanen satsaisi hulppeat kymmenen miljardia velkarahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joilla talous pitäisi kääntää nousuun

Tavoite on saada yritykset tuotekehityksen avulla investoimaan vahvasti vihreään siirtymään. Yritysten voiton verotusta tulisi muuttaa.
Kuvat: Juha Sinisalo, Sanne Katainen / Kuvitus: Juho Leskinen
Matti Vanhanen esittää huhtikuun budjettikehysriihessä mittavaa panostusta tutkimukseen, jolla saataisiin investointeja, houkuttelisi ulkomaista työvoimaa Suomeen 10 000 henkilöä vuodessa ja alentaisi yritysten sisään jättämien voittojen verotusta.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) aikoo esittää huhtikuun budjettikehykseen roimaa kymmenen miljardin sijoitusta kymmeneksi vuodeksi tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) lisäämiseen, jolla saataisiin Suomen talous selvästi nykyistä kovempaan kasvuun.

"Meillä on krooninen investointivaje, joka on pakko selättää."

Valtion menojen lisäys rahoitettaisiin lisäämällä velkaa.

"Tärkeää on, että rahat käytetään nimenomaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sitä varten tulisi luoda T&K-pankki tai -rahasto, jolla saadaan yli vaalikausien ulottuva sitoumus TKI-rahoitukseen. Toinen mahdollisuus olisi sopia vähintään kahden vaalikauden budjettimomentista, jota ei voisi poliittisesti muutella."

Hallitus on toiminut kaksi vuotta. Huhtikuussa vedetään linjoja vaalikauden toiselle puoliskolle.

"Päätöksiä pitää tehdä nyt, katseleminen ja odottelu eivät enää riitä. Lisävelka edellyttää, että pystymme sitoutumaan rakenteellisiin uudistuksiin, kurinalaiseen talouspolitiikkaan ja velan hallintaan", Vanhanen painottaa.

Edellisten hallitusten jäljiltä Suomen luottoluokitus on hyvä. Vanhanen haluaa pitää siitä kiinni.

"Julkisen talouden kestävyysvaje täytyy hoitaa rakenteellisten uudistusten kautta, joita ovat esimerkiksi hallituksen työllisyystoimet ja sote-uudistus. Työllisyyden parantamiseksi ei ole syytä sulkea mitään keinoja ulkopuolelle."

"Hallitusohjelman 80 000 työpaikan lisääminen ei ole epärealistista, mutta kynnyskysymys on, että ne eivät saa olla valtion menoja lisääviä", Vanhanen muistuttaa.

Vanhanen on hyvin tietoinen velan lisäämisen riskeistä, kun muutenkin on otettu koronan vuoksi yli 20 miljardia lisävelkaa. "Suomi ei voi kuitenkaan edetä enää leikkauksien ja veronkorotusten tiellä, kuten finanssikriisin jälkeen. Meidän täytyy päästä kasvuun, muuten muut Pohjoismaat menevät menojaan."

"Tulossa on korona- ja Yhdysvaltain elvytyksen vuoksi valtava kasvupyrähdys. Kilpailussa pärjäävät ne, jotka pystyvät tarjoamaan uusia tuotteita ja palveluja ratkaisuksi ilmastokriisiin ja kestävään luonnonvarojen hyödyntämiseen. Jo elvytyksenkin ansiosta lähivuosina maailmassa investoidaan satoja miljardeja vihreään siirtymään ja digitaalisuuteen", Vanhanen toteaa.

Maailmanmarkkinoiden valtaaminen uusilla innovaatioilla on jatkossa Vanhasen mukaan suomalaisille yrityksille kohtalon kysymys. "Hyvin pärjääville yrityksille ilmastoystävälliset ratkaisut ovat liiketoiminnan ytimessä. Tätä tukemaan tarvitaan valtion raju lisäys tuotekehitykseen."

Kansallinen tavoite on lisätä T&K-panostuksia neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kaksi kolmesta lisäeurosta tulee yrityksiltä.

"Kestävän kasvun ohjelman kautta voidaan saada liikkeelle yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja, mutta se ei riitä, vaan tarvitaan vielä suurempia satsauksia."

Kasvava talous tarvitsee Vanhasen mukaan tekijöitä. "Suomeen pitää houkutella ulkomaista osaavaa työvoimaa 10 000 henkilöä vuodessa tämän vuosikymmenen loppupuolelle asti. Pitkällä aikavälillä tuetaan suomalaisten syntyvyyden lisäämistä."

"Ulkomaisen työvoiman saamiseksi on tekeillä erityisosaajien ja kasvuyrittäjien työlupien pikakaista, mutta työvoimaa täytyy sen lisäksi houkutella tänne paljon voimakkaammin kuin nykyisin."

"Verotuksessa tulee ottaa pikaisesti käyttöön pysyvä T&K- lisävähennys verotuksessa suorien tukien rinnalle", Vanhanen ehdottaa.

"Meiltä puuttuu tutkimus- ja kehitystyön lisäkannustin verotuksessa. Tämä alentaisi monen pk-yrityksen kynnystä tuotekehitykseen."

Ministeri uudistaisi myös yhteisöverotusta jakamalla sen kahteen osaan. "Yritykseen jätettäviä voittovaroja verotettaisiin nykyistä alemmalla, esimerkiksi 15 prosentin verokannalla. Sen sijaan osinkoja ja yrityksestä ulosjaettavia voittovaroja verotettaisiin nykyistä 20 prosentin veroastetta kireämmin. Pitkällä aikavälillä muutos olisi kustannusneutraali."

Edellinen yhteisöveron alennus rahoitettiin osittain kotimaisen omistajien verotusta kiristämällä, jota Vanhanen ei hyväksy. "Veropolitiikan täytyy olla kotimaista omistajuutta tukevaa, ja sitä voisi tukea myös osakesäästötiliä laajentamalla."

"Hallitus tekee edelleen yritysmyönteistä veropolitiikka eikä yrittämisen verotus ei kiristy. Lisäverotulot eivät synny veroja kiristämällä, vaan veropohjien laajenemisella."

Suomella olisi Vanhasen mukaan huikea mahdollisuus investoida vetytalouteen, josta odotetaan länsimaissa paljon. "Suomen ja muiden Pohjoismaiden etu on laaja pinta-ala. Täällä voidaan lisätä kustannustehokasta tuulivoimaa, mikä ei ole vaikkapa Saksassa mahdollista."

Vedyn tuotanto elektrolyysissä vaatii erittäin paljon sähköä. Vety voidaan yhdistää sellutehtaiden hiilidioksidiin, jolloin saadaan polttoaineeksi kelpaavaa hiilivetyä. "Tällöin Suomeen ei tarvitsisi ostaa lainkaan öljyä tai kaasua, vaan energiasta tulisi vientituote."

Lue myös:

Kotimaa: Annika Saarikko ei sulje pois keskustan hallituksesta lähtöä – jatko riippuu puoliväliriihestä

Luvassa kuuma riihi

Lue lisää

Entä jos jotain jäi huomaamatta, Matti?

Miljardeja maaseudulle

Matti Vanhanen ennustaa kymmenien miljardien investointeja tuulivoimaan ja vetytalouteen – "Kymmenien kuntien talous paranee tämän myötä ratkaisevasti"

Annika Saarikko siirtyy valtiovarainministeriksi, Antti Kurvinen nousee tiede- ja kulttuuriministeriksi