Politiikka

Hallituksen riitely metsäasioissa kampittaa myös Suomen EU-edunvalvontaa

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi MTK:n edunvalvontaseminaarissa suoraan, mitä ajattelee ristiriitaisista viesteistä, joita hallituksesta on lähtenyt metsäasioissa EU:n suuntaan.
Laura Kuivalahti
Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan viesti MTK:n EU-edunvalvontaseminaarissa Turussa kuului, että "hyvin hoidettu metsä on hyvä luontokohde siinä kuin kansallispuistokin." Metsäasioissa Suomen viestittely EU-instituutioihin on ollut ristiriitaista.

EU-edunvalvonta onnistuu kokeneiden suomalaislobbareiden kokemuksen perusteella parhaiten, kun Suomesta kantautuva viesti on yhtenäinen.

Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK järjesti perjantaina Turun Eurooppa-foorumissa keskustelutilaisuuden siitä, minkälaista on hyvä EU-edunvalvonta.

MTK on ollut läsnä Brysselissä jo vuodesta 1991 – neljä vuotta ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Aktiivinen edunvalvonta maa- ja metsätalousasioissa on tuonut myös tulosta ja vaikuttanut EU-edunvalvontaan.

"Oma edunvalvonta Brysselissä on ollut aivan välttämätöntä maassa, jossa harjoitetaan koko EU:n pohjoisinta viljelyä", arvioi MTK-paneelissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.).

"Brysselissä ollaan, ja täällä on toimittava – järjestönä saatiin koko MTK valvomaan etuja EU-jäsenyyden alkaessa (1995)", arvioi paneelin juontajana toiminut MTK:n Brysselin toimiston nykyinen johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki.

Pitkän uran virkamiehenä EU:n komissiossa tehnyt ja kolmen hallituksen valtiosihteerinä toiminut Risto Artjoki muistaa esimerkin jäsenyyden alkuvuosilta. MTK teki vaikuttamistyötä sen eteen, että Suomen kooltaan pienempi ohranjyvä kelpasi myös EU:n viljavarastojen ostoihin. Hyväksynnällä oli merkitystä myös Suomen ohramarkkinoille.

Yhtenäinen viesti maa- ja metsätalousasioissa sekä ympäristöasioissa on helpottanut suomalaisten edunvalvojien työtä Brysselissä.

EU:n ilmastostrategian valmistelussa ja erityisesti metsäasioissa yhtenäinen viesti Suomesta Brysseliin on ollut hukassa.

Sirkka-Liisa Anttila sanoi suoraan, mitä ajattelee ristiriitaisista viesteistä, joita hallituksesta on lähtenyt metsäasioista EU:n suuntaan:

"Olen erittäin huolissani hallituksen eripuraisuudesta, kun eräs hallituspuolue irtisanoutui pääministeri Sanna Marinin (sd) yhdessä Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin EU-komissiolle lähettämästä kirjeestä metsien hoidosta ja hyödyntämisestä."

Anttilan moitteet oli osoitettu vihreille. Kommenttipuheenvuorossaan Anttila peräsi metsäasioissa yhteistyötä boreaalisen metsävyöhykkeen maiden kanssa:

"Suomi on metsäalan suurvalta maailmassa. Tavoitteena on osoittaa (EU:lle), että Suomessa hoidetaan metsiä kestävästi: kahden kaadetun puun tilalle istutetaan neljä tainta."

Paneelia moderoinut MTK:n Leiponen-Syyrakki kysyi panelisti Pete Pakariselta, miten se näkyy EU-parlamentissa, kun hallitukselta tulee eri viestejä? Pakarinen toimii lehdistöneuvonantajana Euroopan parlamentin EPP-ryhmässä.

"Mepit edustavat äänestäjiään, mutta hallituksen sentään tulisi olla yhtenäinen. En ymmärrä, että osa hallituksesta ajaa toista linjaa. Parlamentissa vihreät ovat ryhmä, jolle mikään ei tunnu kelpaavan. Linjana on kaikki tai ei mitään – ja sama on Suomessa."

Komission näkökulmasta asioista tarkkaillut Risto Artjoki arvioi, että Suomen vahvuus tähän saakka on ollut yhtenäinen viesti niin ministeriöistä kuin MTK:stakin.

Artjoen mukaan maatalous- ja luontoasioissa mukaan on tullut perinteisen jalkatyön oheen "Twitter-edunvalvontaa".

Vuonna 2009 voimaan tulleen EU:n yhteispäätösmenettelyn myötä parlamentti ottaa yhä enemmän kantaa, tekee mietintöjä komissiolle jo etukäteen EU-esityksiin. Näin edunvalvontaa on Pakarisen mukaan ulotettava parlamenttiin jo tehtäessä ensimmäisiä linjauksia.

VTT Anders Blom todisti vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassaan, että MTK oli Suomen EU-jäsenyyden tuloksen perusteella "maan paras lobbari". Suomi liittyi EU:n jäseneksi eduskunnan äänestyksellä 18.11.1994.

Blom toimii puheenjohtajana tapahtuman järjestelyistä vastaavassa Turun Eurooppa-foorumissa.

Neljättä kertaa järjestettävä Eurooppa-foorumi järjestettiin hybriditapahtumana 25.–27.8.2021 Turussa. Foorumin kolme tapahtumapäivää oli jaettu tieteen, talouden ja politiikan teemapäiviin.

Tapahtuman keskusteluissa korostuivat tänä vuonna EU:n ja Suomen muutos. Puhujiksi Turkuun saapuu muun muassa ministereitä, europarlamentaarikkoja sekä tieteen, talouden ja politiikan huippuasiantuntijoita. Eurooppa-foorumin 2021 koko ohjelma aikatauluineen on luettavissa täällä.

Lue aiheesta lisää: Seuraa livenä keskustelua Turun Eurooppa-foorumissa: Mitä MTK on saavuttanut EU-edunvalvonnassaan Brysselissä 30 vuodessa? Mitkä ovat haasteet tulevaisuudessa, kun ympäristö muuttuu?

Lue lisää

Vain puolet Järvi-Suomen maatiloista pystyy enää maksamaan kaikki laskut ajallaan, MTK:n alueellinen kysely kertoo

Maatalouden alasajo etenee isolla rytinällä

Hirvieläimet, villisiat ja suurpedot aiheena MTK:n riistaillassa tänä iltana

MTK:n keskusliitto muokkaa organisaatiotaan ensi vuoden alussa – irtisanominen uhkaa noin kymmentä työntekijää