Some-hitti nimeltä kefiiri tuo nostetta myös piimälle – vielä 1970-luvulla melkoisen moni suomalainen oli piimäparta

Piimä maistuu nykyään jopa maitoa paremmin opiskelijaravintoloissa. Kuvituskuva vuodelta 2019. Kuva: Markku Vuorikari

Vettä, maitoa, kasvipohjaista juomaa, piimää. Siinäpä tavallinen näky lounasravintolassa.

Piimä on siitä erikoinen ruokajuoma, että se ei ole kaikkein notkeinta nestettä. Toisaalta piimän erottaa jugurtista, viilistä ja muista lusikoitavista serkuistaan nimenomaan juotava olomuoto.

Piimä on kaikessa yksinkertaisuudessaan hapatettua maitoa, ja sellaisenaan ikivanha tuote. Aikana ennen jääkaappeja tuore maito muuttui helposti hengenvaaralliseksi bakteeripesäksi, joten maitotuotteiden hapattaminen oli arkipäivää, jotta niiden säilyvyys parani.

Erilaisten hapatteiden ja maitohappobakteerien avulla sekä maidon rasvapitoisuutta muuttamalla saadaan erimakuisia piimiä, joiden suutuntuma ja happamuus vaihtelevat paljonkin.

Piimällä on uskollinen fanikuntansa, vaikka piimää kaadetaan entistä harvempiin juomalaseihin. 1970-luvun alussa keskivertosuomalainen hörppi piimää yli 30 litraa vuodessa, mutta nykyisin lukema on alle seitsemän litraa, selviää Luonnonvarakeskuksen (5.11.2024) tilastosta.

Piimän ystävillä ei kuitenkaan ole syytä pelkoon suosikkijuoman katoamisesta, kertoo Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet. Peruspiimän rinnalle on nimittäin tullut kefiiri, joka on saanut nostetta sosiaalisessa mediassa ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

”Piimä on hyvin paikallinen tuote, ja tämä suomalaisten tuntema piimä on nimenomaan suomalainen juttu. Kefiiri on nyt onnistunut lyömään läpi laajasti”, Tollet kuvailee.

Piimä sopii monenlaiseen leivontaan. Kuvassa saaristolaisleipää. Kuva: Jaana Kankaanpää

Keskiaasialaista perua oleva kefiiri eroaa piimästä pirskahtelevuudellaan, sillä kefiirinsiemen sisältää bakteerien lisäksi hiivoja, jotka saavat juoman käymään. Samantapaisen käymisprosessin käy läpi esimerkiksi 2020-luvun alussa trendikkääksi teejuomaksi noussut kombucha.

Tollet uskoo, että tulevaisuudessa piimä ja kefiiri kulkevat käsi kädessä. Kumpikin juoma iskee moneen nykypäivän ruokatrendiin, sillä ne ovat luonnollisia tuotteita, joiden hyvistä bakteereista suolisto pitää.

Kefiiri saattaa toimia myös porttina perinteisten piimien maailmaan, Tollet arvelee. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun opiskelijaravintoloissa on jo huomattu, että piimä maistuu opiskelijoille ruokajuomana maitoa paremmin (Iltalehti 17.1.2025).

Koska piimä omaperäisine makumaailmoineen on vahvasti paikallinen tuote, sitä Valio ei vie ulkomaille. Jopa ruotsalaisten vastaava tuote, filmjölk, hapatetaan hieman erimakuiseksi. Kefiiriä Valio puolestaan vie nimenomaan länsinaapuriin.

”Ruotsi on looginen vientisuunta tällaisille suhteellisen lyhyen säilyvyysajan tuotteille”, Tollet kuvailee.

Jos piimän nauttiminen ruuan kyytipoikana tuntuu erikoiselta, piimä on myös monikäyttöinen raaka-aine. Piimäkakku, piimälimppu ja saaristolaisleipä ovat monelle tuttuja piimän käyttötapoja keittiössä, sillä piimän happamuus parantaa leipomuksen säilyvyyttä ja korostaa leipomuksen muita makuja.

Piimän sopii myös tsatsikimaisen kastikkeen raaka-aineeksi sekä lihan marinointiin. Piimämarinadin happamuus mureuttaa lihaa, mutta ennen paistamista marinadi kannattaa pyyhkiä pois, jotta maidon proteiinit eivät pääse kärähtämään uunissa tai pannulla.