Tuontikalaa kuluu tuhansista järvistään tunnetussa Suomessa kaksinkertainen määrä kotimaiseen verrattuna – näin kotimaisen kalan kulutusta voitaisiin lisätä

Kotimaisista kaloista kirjolohi on suomalaisten suosiossa. Kuva: Pasi Leino

Suomalaisten kalan kulutus oli vuonna 2021 yli neljä kiloa kotimaista ja yli kahdeksan kiloa tuontikalaa asukasta kohti. Ulkomaista kalaa kuluu siis selvästi enemmän kuin kotimaista.

Kotimaista kalaa yritetään saada yhä enemmän suomalaisten lautasille, mutta siinä on haasteensa. Tilannetta voitaisiin Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttusen mukaan muuttaa luvituksella.

”Mikäli kotimaisen kalan kulutusta haluttaisiin lisätä, yksinkertaisinta olisi lisätä kotimaisen kalan kasvatuksen luvitusta”, Karttunen sanoo ja jatkaa:

”Näin norjalaista kasvatettua lohta voitaisiin korvata suomalaisella kirjolohella.”

Suomessa kotimaisista kalalajeista kulutettiin vuonna 2021 eniten kasvatettua kirjolohta. Kirjolohi on tullutkin monelle suomalaiselle tutuksi kaupoista kilohinnaltaan edullisena kalana.

Ulkomaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua lohta. Ulkomaisista tuotteista kulutettiin norjalaisen kasvatetun lohen jälkeen eniten tonnikalasäilykkeitä ja -valmisteita, katkarapuja ja katkaraputuotteita, sillisäilykkeitä ja pakastettua seitiä.

Suomessa kotimaisen kalan tuomista vahvemmin ihmisten lautasille käsitellään Maa- ja metsätalousministeriön kotimaisen kalan edistämisohjelmassa, jonka tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla. Visio on, että kotimaisen kalan kulutus kaksinkertaistuu ja suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti.

Toteutuakseen visio edellyttää kahden tavoitteen täyttymistä:

Ensiksi kalan kulutuksen täytyy lisääntyä kotimaisissa ravitsemussuosituksissa niin, että kotimaisen kalan osuus kasvaa. Tavoite edellyttää kotimaisten pyydettyjen kalalajien kuten silakan lisäämistä.

Toiseksi tavoitteeksi on asetettu kotimaisen kalan kasvatusvolyymin merkittävä kasvattaminen.

Edistämisohjelmasta huolimatta Karttunen näkee haasteita kotimaisessa kalataloudessa. Karttunen nostaa esille juuri silakan, jonka kiintiöitä tullaan näillä näkymin leikkaamaan merkittävästi ensi vuonna.

”Jatkossa merituulivoiman rakentamisella voi olla myös suuria vaikutuksia silakan kalastusmahdollisuuksiin”, Karttunen lisää.

Kotimaisen kalan syöminen kannattaa, koska sillä on monia vaikutuksia ruokaketjussa. Näitä vaikutuksia on nostettu esiin myös edistämisohjelmassa.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen lisäisi työpaikkoja ja parantaisi toimeentuloa. Lisäksi kalalla on ihmisen terveyttä edistävä vaikutus. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa tulisikin syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.

Kala myös pienentää ruokavalion ilmastovaikutuksia. Kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin joutuneita ravinteita ja vähentää siten rehevöitymistä. Kalankasvatus on puolestaan tehokas tapa tuottaa eläinproteiinia ihmisravinnoksi.