Tiesitkö, että vuohenputkea voi myös säilöä talven varalle? Ilmainen luonnonyrtti sopii moniin ruokiin ja sen uskotaan tehoavan jopa peräpukamiin
Monen kukkapenkin viheliäinen rikkaruoho korvaa tuoreena kaupasta ostetut viljellyt salaatit ja sopii myös kypsennettäviin ruokiin ja leivonnaisiin.
Vuohenputken lehtilapa on kolmiomainen, kahteen kertaan kolmisorminen. Nuoria, supussa olevia aluslehtiä voi kerätä keväästä lähtien. Kuva: Riitta MustonenVuohenputki on valittu vuoden 2022 luonnonyrtiksi eikä suotta, sillä se on runsassatoinen ja monikäyttöinen kasvi, josta riittää satoa koko kesäksi.
Vuohenputki on jopa metrin korkea monivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka esiintyy usein tiheinä kasvustoina. Se viihtyy puutarhoissa, pihoilla, pientareilla ja joutomailla, yleensä rehevillä paikoilla. Etelä- ja Keski-Suomessa sitä kasvaa paljon.
Kun vuohenputken kasvustoa niittää, se uusiutuu ja satoa tulee koko kesän ajan.
Arktiset Aromit kehottaa ottamaan vuohenputken hyötykäyttöön. Miedonmakuista vuohenputkea voi käyttää paitsi sellaisenaan salaattipohjiin myös hyvin esimerkiksi tomaatti- ja juustoruokiin, keittoihin, muhennoksiin, kastikkeisiin, munakkaisiin, ohukaisiin, piiraisiin ja leipä- ja sämpylätaikinaan.
Lehtiä voi pakastaa tuoreeltaan tai kevyesti ryöpättynä tai ne voi kuivata ja käyttää viherjauheena. Oivallinen tapa säilöä on myös fermentointi eli hapattaminen hapankaalin tapaan tai korealaistyyliin kimchinä.
Fermentoitu ruoka on nyt hyvin suosittua, sillä se on hyväksi suoliston mikrobeille. Hapattaminen on myös edullista, sillä siihen ei tarvita energiaa eikä kalliita pakkausmateriaaleja.
Rohdoskäytössä vuohenputkea on käytetty teenä, kylpynä ja hauteina kihdin ja reumaattisten vaivojen hoitoon. Vuohenputkella on hoidettu myös peräpukamia ja virtsatievaivoja. Sillä on torjuttu tulehduksia, puhdistettu maksaa ja vahvistettu verenkiertoelimistöä. Vuohenputken uskotaan myös alentavan verenpainetta ja rauhoittavan mieltä.
Vuohenputken lehdet sisältävät paljon ravintoa. Niissä on runsaasti kuitua, kalsiumia, kaliumia, seleeniä ja C-vitamiinia.
Ympäristön näkökulmasta vuohenputki on myös ilmastoviisasta ravintoa, muistuttaa toiminnanjohtaja Birgitta Partanen Arktisista Aromeista.
”Vuohenputki kasvaa ilman lannoitusta, kastelua tai torjunta-aineita. Se on runsassatoinen ja siksi mitä mainioin luonnonkeruutuote”, Partanen toteaa tiedotteessa.
Jos luonnontuotteita haluaa myydä luomuna, koko ketjun ja siis myös keruualueen oltava luomuvalvonnassa. Metsien lisäksi luomukeruualueeksi voi sertifioida peltoja, pientareita ja luonnonlaitumia.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
