Näin Suomi söi: Viljan kulutus kasvoi viime vuonna, nestemaidon väheni

Kauran kulutus on pysynyt viime vuosina korkealla. Viime vuonna sitä kului 10,9 kiloa henkeä kohti.  Kuva: Carolina Husu

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 135 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 77 kiloa lihaa, 85 kiloa viljaa, lähes 15 kiloa kalaa, 11 kiloa kananmunia, 55 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.

Kulutustiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Suurin muutos oli nestemaidossa, joita kului yli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Täysmaidon kulutus laski yhdeksän prosenttia, kevytmaidon lähes kahdeksan ja rasvattoman maidon kolme.

Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 90 litraa, mikä on kuusi litraa edellisvuotta vähemmän.

Kevytmaidon osuus oli 57 prosenttia nestemäisten maitotuotteiden kulutuksesta.

”Hapatettujen kermavalmisteiden ja eräiden tuoretuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna, mutta muiden nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski”, Luken erityisasiantuntija Erja Mikkola kertoo tiedotteessa.

Juuston kulutus pysyi ennallaan noin 25,5 kilossa. Myös voita käytettiin edellisen vuoden tapaan.

Viljan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta kolme kiloa ollen noin 85,4 kiloa henkeä kohti. Vehnää, kauraa ja riisiä kului edellisvuotta enemmän. Rukiin kulutus on laskenut hieman useana vuonna.

”Kauran kulutus pysyi taseen mukaan edelleen korkeana. Viime vuonna kauraa kului 10,9 kiloa henkeä kohti, mikä oli lähes sama määrä kuin huippuvuonna 2020, jolloin kulutus oli 11 kiloa”, Mikkola kertoo.

Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 14,5 kiloa henkilöä kohti. Tuoreen ja pakastetun kalan kulutus laski selvästi, kalasäilykkeiden sen sijaan hieman nousi.

Tuoreita hedelmiä kulutettiin lähes 48 kioa henkeä kohti. Niistä sitrushedelmiä oli 11,9 kiloa ja loput muita tuoreita hedelmiä. Tuoreista hedelmistä noin kolmannes oli banaaneja.

Tomaatteja käytettiin arviolta 10,5 kiloa henkilä kohden. Niiden kulutus laski lähes kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Muita tuoreita vihanneksia kului 53,2 kiloa henkeä kohti. Niiden kulutus nousi hieman.

Kananmunia kului viime vuonna 11,1 kiloa henkeä kohti, mikä on vajaa kilo edellisvuotta vähemmän.

Lihan kulutus on ollut laskussa jo vuosia ja se laski noin kaksi prosenttia edellisvuodesta.

”Hintojen nousu todennäköisesti vaikutti kuluttajien valintoihin niin lihalajien välillä kuin sisälläkin”, Mikkola toteaa.

Sianlihaa kulutettiin eri lihalajeista eniten, noin 28,8 kiloa. Naudanlihan kulutus laski lähes 8 prosenttia ja sitä kului 17 kiloa henkilöä kohden.

Siipikarjanlihan kulutus on ollut kasvussa monena vuonna, mutta viime vuonna kasvu pysähtyi. Siipikarjanlihaa kulutettiin noin 28,3 kiloa henkilä kohti.

Lampaanlihan kulutus on pysynyt edellisten vuosien tasolla noin puolessa kilossa. Poron- ja hevosenlihan käyttömäärät kasvoivat hieman. Poronlihaa kului noin 0,4 kiloa ja hevosenlihaa 0,3 kiloa henkilöä kohti.