Ruoka

Tiesitkö, että myös tutut viljat ruis, kaura ja ohra sisältävät kasviproteiinia ja vieläpä terveysvaikutteisia?

Suomalaiset saavat kolmasosan proteiinistaan viljatuotteista, muistuttaa Kaisa Poutanen.
VTT
Kaisa Poutanen kannustaa syömään täysjyväviljaa riisin sijasta, sillä siitä hyötyvät niin terveys kuin kansantalouskin.

VTT:n tutkija, tutkimusprofessori emerita Kaisa Poutanen tunnetaan erityisesti ruisrouvana, sillä hän on ollut kehittämässä ruistutkimusta ja -tuotteita, mutta viime aikoina esillä ovat olleet enemmän kaura ja kauratuotteet.

"Tämä on vähän muna-kana-juttu. Kaura tuli reilut 25 vuotta sitten yleiseen tietoisuuteen, kun Yhdysvalloissa julkaistiin ensimmäiset terveysväittämät kauran kolesterolia ja verensokeria alentavista vaikutuksista. Suomessa oli jo 1990-luvulla kansallinen kauraohjelma ja kaura elintarvikkeena -kehitysohjelma, mutta silti kauraa ei juuri käytetty kuin puurohiutaleena ja vähän leivonnassa", Poutanen selittää. Kauraa vietiin toki paljon maailmalle, mutta silloin lähinnä jyvinä.

Suomessa kauraa viljellään paljon, mutta aiemmin enimmäkseen rehuksi. Kauran laajempi elintarvikekäyttö otti tuulta vasta ilmastotrendin ja uusien kasviruokavaihtoehtojen myötä.

"Kun kuluttajat innostuivat, valmistajat alkavat kehitellä tuotteita, ja kuluttajat innostuivat lisää. Meillä on ollut jo kauan kaurajugurtti, sitten tulivat kaurajakeet, nyhtökaura, monet smoothiet, välipalat ja kauramaitotuotteet, ja nyt on jo vaikka mitä", Poutanen iloitsee.

Poutanen uskoo, että kauraa tullaan jatkossa käyttämään paljon, kun siitä voi tehdä mitä vain.

"On fantastista, että koko aterian voi vaikka koostaa kaurasta!"

Onko kaura ajanut rukiin ohi tutkimuksessa ja tuotekehityksessä?

Poutanen kiistää tämän. Hän muistuttaa, että ruis on vaikeampi työstettävä kuin kaura, mutta jo 1990-luvulla alkanut pohjoismainen ruistutkimus jatkuu toisessa sukupolvessa ja uusia tuloksia julkaistaan kaiken aikaa.

"Rukiin maku on erilainen kuin miedon pähkinäisen kauran, siinä on tiettyä kitkeryyttä. Rukiin ravintokuitu on pentosaanivaltaista, kun se kaurassa on enemmän beta-glukaania. Ruismaito ei olisi samanlaista kuin kauramaito", Poutanen pohtii ja lisää, että rukiista toisaalta saadaan hyviä vaahtomaisia rakenteita.

"Rukiin käytöstä kuivissa välipaloissa on juuri valmistumassa väitöskirja. Kyllä ruiskin taipuu moneksi, ja se näkyy myös kaupan hyllyllä."

Myös ohra on kiinnostava vilja, huomauttaa Poutanen.

"Aterian jälkeiset glukoosivasteet ovat ohranjyviä sisältävissä tuotteissa tosi matalat eli hyvät, ja ohrassa on samalla tavoin betaglukaania kuin kaurassa. Ohran fraktiointia on tutkittu monissa maissa, myös Suomessa", Poutanen sanoo.

Poutanen asuu puolittain Savossa, missä ohrarieska on kansallisruokaa.

"Rieskataikinassa on myös vehnää, sillä ohrassa on ihan omanlaisensa työstettävyys."

Kokonaisia ja rikottuja ohrasuurimoita on totuttu syömään puurona. Kaupasta löytyy monin tavoin esikäsiteltyjä ohranjyviä, ja Poutasen mielestä niitä kannattaisi syödä myös riisin sijasta, kuten muitakin viljanjyviä. Täysjyvätuotteiden syömisestä hyötyisi terveyden lisäksi kansantalous.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Fazerin kauraa hyödyntävä ksylitolitehdas on vuoden 2020 Tähtiteko

Selvitys koulujen korona-ajasta: Kouluruokailuja järjestetty laittomasti jakamalla ruokarahaa ja maskit valtaosalla hankkimatta

Löytyvätkö nämä tuotteet ostoskoristasi? K-ryhmä listasi ensi vuoden 15 nousijaa

K-ryhmän myynti osoittaa selvin luvuin kotimaisen suosion kasvun korona-aikana