Ruoka

"Pellosta pöytään pitäisi olla pellosta peltoon" — Uusi elintarviketutkimuksen strategia navigoi Suomea kohti kestävämpää ruokajärjestelmää

Tutkijoiden mukaan luonnonvaroja käytetään huolimattomasti ja kestämättömästi.
Kuvat: Sanne Katainen, Miska Puumala, Jaana Kankaanpää, Jukka Pasonen / Kuvitus: Juho Leskinen
Ruuantuotanto tuottaa neljäsosan kasvihuonekaasupäästöistä ja vie puolet asumiskelpoisesta maasta.

Suomella pitäisi olla avainasema muutoksessa kohti terveellistä ja kestävää kansainvälistä ruokajärjestelmää. Tätä asemaa tavoitellaan tuoreen elintarviketutkimusstrategian voimin. VTT:n vetämään hankkeeseen on osallistunut seitsemän tutkimusorganisaatiota.

Sen viemiseksi käytäntöön perustetaan muun muassa suomalainen ruokatutkimusfoorumi sekä valtiollinen ruokaverkosto.

Tutkijoiden mukaan ruoka-ala tarvitsee monitieteellistä tutkimusta, jossa yhdistyvät teknologinen, luonnontieteellinen, ravitsemus-, elintarvike- ja käyttäytymistieteiden tutkimus. Strategian tavoitteisiin kuuluukin luoda uusia liiketaloudellisia mahdollisuuksia suomalaisille ruuantuottajille ja ruokateollisuudelle.

Strategia koostuu neljästä missiosta vuodelle 2035:

1. Kaikki Suomen kansalaiset voivat noudattaa terveellistä, turvallista ja kestävää ruokavaliota.

2. Ruoan- ja rehuntuotanto Suomessa on kestävää, sopeutuvaa ja kilpailukykyistä.

3. Ruokajärjestelmä on resurssitehokas ja jätteetön.

4. Suomi on kestävään ruokajärjestelmään tähtäävän tutkimuksen ja innovaatioiden sekä uusien toimintatapojen edelläkävijä ja pilotoija.

Alkutuotantoa koskettaa erityisesti missio 2. Sitä esitteli Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Johanna Vilkki mediatilaisuudessa 17.3. Vilkin mukaan globaalin ruuantuotannon ongelmat koskevat Suomea. Ruuan- ja rehuntuotannon kokonaiskestävyys saavutetaan monitieteisellä ja eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Kokonaiskestävyys käsittää sekä yhteiskunnallisen, taloudellisen että ympäristöllisen kestävyyden.

Ruokaturvan osalta tärkeää on satovarmuuden ja kasvien laadun parantaminen sekä kasvin vastustuskyvyn lisääminen, Vilkki sanoi. Myös uudet innovaatiot koskien ravinto- ja rehuraaka-aineita ovat tervetulleita.

Vilkki kiinnittäisi huomiota myös OneHealth-konseptiin, jonka mukaan ympäristön, ihmisten ja eläinten hyvinvointi on tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Tällä tavalla voidaan pitää huolta, ettei uusia pandemioita lähde liikkeelle.

Ympäristökestävyyttä kohti mennään tuotannon kasvuhuonekaasupäästöjen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä, ravinnekierron tehostamisella sekä hiilen sidonnalla. Tärkeissä rooleissa ympäristön kannalta ovat Vilkin mukaan myös maankäytön strategiat sekä maan kasvukunnon edistäminen. Hän arvioi vesiviljelyn olevan suuressa roolissa tulevaisuudessa, joten senkin kestävyydestä on huolehdittava.

Keskeisenä toimena on alkutuotannon kannattavuuden ja sopeutuvuuden lisääminen. Vilkin mukaan tuottajan asema ruokaketjussa on heikentynyt. Ongelmallista on, että alkutuotanto on riippuvainen tuontipanoksista, kuten fossiilisista polttoaineista ja väkilannoitteista.

Vilkki toivoo, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi uudet kasvilajit sekä uudet jalostusmenetelmät, kuten geenieditointi kasvien ja mikro-organismien osalta, otettaisiin joustavasti käyttöön. Myös solumaatalous ja vertikaaliviljely voisivat tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhä useammalle.

Kansallisesti olisi tunnustettava Suomen rooli ruuantuottajana 20–30 vuoden kuluttua.

”Pohjoisten alueiden merkitys ruuantuotannon kannalta tulee kasvamaan, mikä tarkoittaa ruokatuotteiden viennin kasvamista. Suomessa ruuantuotanto on kestävää, antibioottien käyttö vähäistä, ruokaturvallisuus hyvällä tasolla, maaperä puhdasta ja makean veden varannot väestöön nähden Euroopan runsaimmat. Näistä on vastuullisesti jatkossakin huolehdittava”, Vilkki kuvailee.

Missiossa 1 tavoitellaan ravitsemus-, elintarvike- ja käyttäytymistieteiden yhteistyötä. Tämä lisää tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi lasten, nuorten ja ikääntyneiden ruuankäytöstä, ruokavalioiden kokonaisuuksista, ravinnonsaannista ja niiden vaikutuksesta terveyteen.

Tavoitteena on myös syvällinen ymmärrys suoliston ja sen mikrobiston vaikutuksista suolen seinämän terveyteen, immuunijärjestelmän toimintaan ja roolista ruoan terveysvaikutusten välittäjänä. Lisäksi tutkijat toivovat digitaalisia apuvälineitä helpottamaan kuluttajan valintojen tekemistä.

Missio 3 tähtää ruokajärjestelmän resurssitehokkuuteen ja jätteettömyyteen. Sen tavoitteena on kehittää digitaalinen alusta kotimaisen ruokaketjun jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi erityisesti ihmisten ruoaksi.

Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen korostaa, että ruokaketjussa ei saisi olla vuotoja. "Pellolta pöytään -ajattelun sijaan toiminta pitäisi ulottua pellolta takaisin peltoon, näin kiertotalous olisi täydellisempää."

Missio 4 haluaa sitouttaa koko ruokaketjun toimijat tutkijoista kansalaisiin yhteisen tulevaisuuden luomiseen sekä vahvistaa monitieteellistä tutkimusta.

"Uudenlaisiin elintarvikkeisiin voi liittyä ennakkoluuloja. Ottamalla kuluttajat mukaan heti alussa, voidaan osaltaan välttää ennakkoluuloja. Tämä on yksi tapa motivoida ja muuttaa asenteita", Turun yliopiston professori Mari Sandell toteaa.

Globaali ruokajärjestelmä on tutkijoiden mukaan monien haasteiden edessä. Väestönkasvu, ruuan tarpeen lisääntyminen, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen sekä monimuotoisuuden ehtyminen ovat haasteista suurimpia. Ruuantuotanto tuottaa neljäsosan kasvihuonekaasupäästöistä ja vie puolet asumiskelpoisesta maasta. Lisäksi 70 prosenttia maailman makean veden varannoista menee ruokajärjestelmään.

Paradoksaalista on, että siinä missä tarvitsemme globaalisti enemmän ruokaa, ruokahävikkiä syntyy valtavasti. Ihmiset kärsivät liikalihavuudesta ja samalla osa on aliravittuja. Tutkijoiden mukaan luonnonvaroja käytetään huolimattomasti ja kestämättömästi.

Suomen ruokajärjestelmään liittyen on olemassa tavoitteita sekä EU:n että kansallisella tasolla. EU:n asettama tavoite on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tavoitteena on muun muassa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Business Finland haluaa kaksinkertaistaa suomalaisen ruuan viennin arvon 3 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä sekä lisätä pienten yritysten osuutta kansainvälisillä markkinoilla. Myös Sitralla ja Ruokavirastolla on omat tavoitteensa.

Juttua tarkennettu 18.3. klo 17:16. Elintarvikestrategian ovat tehneet seitsemän tutkimusorganisaatiota VTT:n johdolla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-marketissa kasviproteiinit lymyävät pekonit-kyltin alla – tuotesijoittelu hämmentää osaa kuluttajista, S-ryhmä lupaa parantaa kasvistuotteiden erottuvuutta

Ville Haapasalo yllätti itsensäkin: täysin ummikosta tuli vuodessa hatsapuri-leipuri – "Niin huima vauhti, että välillä pelottaa!"

Korona-aikana globaali viininkulutus laski alimmalle tasolleen liki 20 vuoteen

Ruokakaupan uusi tulokas herättää kiinnostusta tavarantoimittajissa – "Olemme tietenkin pelkkänä korvana tässä asiassa"