Video: Näin herkullinen vuohenputki erotetaan sen myrkyllisistä sukulaisista

Vuohenputken nuorten lehtien keruusesonki on toukokuussa.  Kuva: Markku Vuorikari

”Voiko vuohenputkea syödä liikaa?” Pohti tuttavani Facebookissa toukokuun alussa.

Hän kerää pieniä, heleänvihreitä lehtisuppuja salaatteihin ja suoraan leivän päälle. Nuorista lehdistä voi survoa pestoa, nakata niitä smoothieiden joukkoon sekä maustaa niillä keittoja, piirakoita, muhennoksia, kastikkeita ja munakkaita.

Kevyesti keitettyjä vuohenputken lehtiä voi pakastaa talven varalle tai kuivattaa niitä viherjauheiksi.

Moni aistii vuohenputken maussa lehtiselleriä, persiljaa ja porkkanaa, jopa hieman pippuria ja sitruunaa.

Ravinteikkaan vuohenputken lehdistä saa muun muassa kalsiumia, kaliumia, seleeniä ja C-vitamiinia. Niissä on myös paljon kuitua.

Myrkkykeison lehdet ovat suipommat ja väkäsisemmät kuin vuohenputkella.  Kuva: Aulis Ansalehto

Vuohenputkea voi tuskin syödä liikaa. Aloittelevan hortailijan on kuitenkin syytä perehtyä kasvin tunnistamiseen ennen kuin syöksyy riipimään pihakasvustot kitusiinsa.

”Vuohenputki tulee tunnistaa varmasti, koska sillä on myrkyllisiä näköislajeja”, projektityöntekijä Päivi Avela Arktiset aromit ry:stä varoittaa.

Myrkyllisiä putkia ovat muun muassa hukanputki, myrkkykeiso ja myrkkykatko, jotka haisevat tympeälle. Myös vieraslajeina leviävät jättiputket ovat niin myrkyllisiä, että käsiteltäessä niistä voi saada kivuliaita iho-oireita.

Pelolle ei silti kannata antaa valtaa, vaan ryhtyä opettelemaan.

Yleisesti ottaen myrkyllisten putkilajien lehdet ovat pienipiirteisempiä ja väkäsisempiä kuin vuohenputken pulleat lehdet, jotka jakautuvat kolmeen kolmiosaiseen lehdykkään.

Karhunputki ja koiranputki kelpaavat myös syötäviksi, mutta ne eivät ole niin herkullisia kuin vuohenputki. Lisäksi koiranputken voi sekoittaa helpommin myrkyllisiin lajeihin.

”Kannattaa mieluiten opetella tunnistamaan vuohenputki ja käyttämään vain sitä”, Avela neuvoo.

Hänen suosikkireseptejään ovat vuohenputkipesto ja vuohenputki-fetapiirakka. Samalla reseptillä syntyy nokkos-fetapiirakka.

Myrkylliset jättiputket kasvavat hyvin kookkaiksi.  Kuva: Johannes Tervo

Arktisten aromien nettisivuilla kerrotaan vuohenputken (Aegopodium podagraria) tuntomerkeistä. Kasvin latinankielinen nimi tulee kreikan sanoista ”aigos”, vuohen, ja ”podion”, pieni jalka.

Vuohenputki on noin 30–100 senttimetriä korkea monivuotinen sarjakukkaiskasvi, joka esiintyy tiheinä, mattomaisina kasvustoina.

Juurakot ovat pitkät ja valkoiset. Ne eivät sovellu ravinnoksi. Sen sijaan kasvin varsia voi keittää ja tarjota spagetin tapaan.

Lehdet ovat toistamiseen kolmisormiset ja lehdykät epäsymmetriset. Kukinto on kerrannaissarja, jossa on pienet ja vihertävänvalkoiset kukat. Pikkusarjoissa ei ole suojuslehtiä.

Vuohenputki viihtyy monenlaisissa ympäristöissä. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat lehdot, puronvarret, metsänreunat, laitumet, pientareet, puutarhat, pihat, puistot ja joutomaat.

Oulun pohjoispuolella kasvi on harvinainen.

Keruulle kannattaa suunnata toukokuussa, kun nuoret aluslehdet ovat vielä aavistuksen supussa.

Mikäli pienenpienen, sykkyräisen lehden lajista ei ole varma, kannattaa se jättää poimimatta. Uuden esiintymän tunnistamisessa auttaa, että seuraa kasvuston kehitystä yhden kesän yli ja varman tunnistuksen jälkeen poimii sitä vasta seuraavana keväänä.

Vuohenputken lehdet jakautuvat kolmeen kolmiosaiseen lehdykkään.  Kuva: Kari Salonen

Vuohenputkifanit voivat pidentää kasvin satokautta koko kesän mittaiseksi leikkaamalla kasvustot säännöllisesti matalaksi, jolloin uutta versoa puskee tilalle.

Aarre-lehden jutussa kesäkuussa 2021 neuvottiin leikkaamaan vuohenputket puutarhasaksilla. Isompaan kasvustoon kannattaa käyttää viikatetta tai ruohonleikkuria.

Vanha kansa on nauttinut vuohenputkea ehkäistäkseen keripukkia sekä käärinyt lehtiä kihdin kipeyttämiin jalkoihin.

Nykyään vuohenputkesta saatetaan etsiä apua magnesiumin puutteen laukaisemiin suonenvetoihin sekä eturauhasongelmiin.

Uskotaan, että villiyrtistä saa apua myös iskias- ja nivel­kipuihin sekä nivelrikkoon. Virtsaneritystä kiihdyttävä vuohenputki voi helpottaa myös virtsarakon vaivoja.

Marttaliitto ja Arktiset aromit ovat laatineet yhdessä havainnollisen oppaan Luonnonyrtit tutuiksi, josta löytyy myös reseptejä.