Tutkijat selvittivät ruuan toimitusketjujen selviämistä koronakriisissä: Ennustemallit ja historiaan pohjaavat toimintatavat menettivät merkityksensä, sen sijaan siirryttiin päivittäiseen suunnitteluun ja yhteydenpitoon - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Tutkijat selvittivät ruuan toimitusketjujen selviämistä koronakriisissä: Ennustemallit ja historiaan pohjaavat toimintatavat menettivät merkityksensä, sen sijaan siirryttiin päivittäiseen suunnitteluun ja yhteydenpitoon

Tutkijoiden havainnot voivat auttaa päivittäistavarakauppaa valmistautumaan koronan mahdolliseen toiseen aaltoon.
Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto
Normaalisti kaupat ohjaavat toimituksia ja valmistusta tilauksilla, ja suunnittelua tehdään viikko- tai kuukausitasolla.

Aalto-yliopiston tutkijoiden tekemän alustavan päivittäistavarakauppaa koskevan selvityksen mukaan korona-aika korosti päivittäisen kommunikoinnin, joustavan suunnittelun ja resursoinnin sekä ketterien toimintatapojen merkitystä. Tulokset voivat tutkijoiden mukaan auttaa päivittäistavarakauppaa valmistautumaan koronan mahdolliseen toiseen aaltoon.

Tutkijat kartoittivat ruuan toimitusketjuja koronakriisin ja sen aiheuttaman kysyntä- ja tarjontashokin aikana.

Tutkijoiden ennakolta tunnistamat uhat olivat tarjonnan kärsiminen, tavaroiden hamstraaminen, valmistajien kyvyttömyys reagoida nopeasti ja tehokkaasti, sekä piiskavaikutus eli liian suuret valmistusmäärät vääränlaisen päätöksenteon seurauksena. Tutkimuksen alustavista tuloksista käy ilmi, että päivittäiseen suunnitteluun ja yhteydenpitoon siirtyminen toimitusketjun toimijoiden välillä auttoi torjumaan näitä uhkia. Sen sijaan ennustemallit ja historiaan pohjautuvat ennakoivat toimintatavat menettivät merkityksensä poikkeustilanteessa.

”Kaupan kriisi ja kuluttajien hamstraaminen alkoivat hallituksen ensimmäisestä tiedotustilaisuudesta. Hamstraus rajoittui vain muutamaan päivään, koska tarkan viestinnän ja nopeiden toimitusten johdosta kuluttajat uskoivat tuotteiden saatavuuden pysyvän hyvänä. Myös valmistajat reagoivat nopeasti, ja tuotanto osattiin suunnata oikeisiin tuotteisiin”, tutkimusta johtanut apulaisprofessori Lauri Saarinen sanoo tiedotteessa.

Kaupan alan toimijat pystyivät tutkijoiden mukaan palauttamaan kuluttajien luottamuksen nopeasti kaupan toimitusketjun toimintakykyyn.

”Jos tuotteiden saatavuutta ei olisi pystytty palauttamaan nopeasti, hamstraus olisi kasvanut, lehdissä olisi ollut lisää kuvia tyhjistä hyllyistä, ja se olisi aiheuttanut uuden ryntäyksen kauppoihin pahentaen siten tilannetta”, Saarinen lisää.

Tärkeimmät tutkijoiden tekemät löydökset liittyivätkin kommunikointiin, suunnitteluun, resursseihin ja toimintatapoihin.

”Poikkeusaikana on tärkeää kommunikoida kriittisimmät asiat päivittäin. Jos esimerkiksi leivän kysyntä on viisinkertainen, täytyy selvittää, miten leipää voidaan valmistaa maksimimäärä ja kuinka se voidaan jakaa kauppoihin mahdollisimman tasapuolisesti”, apulaisprofessori kertoo.

Normaalisti kaupat ohjaavat toimituksia ja valmistusta tilauksilla, ja suunnittelua tehdään viikko- tai kuukausitasolla. Korona-aikana parhaiten tilanteesta selviytyneet toimijat siirtyivät päivittäiseen suunnitteluun. Valmistajat kertoivat kaupan toimijoille, mitä he pystyvät kullakin hetkellä valmistamaan ja kauppias kertoi vastaavasti, mitä tuotteita tarvitaan enemmän.

Saarisen mukaan suunnittelua tehtiin ajantasaisen tiedon pohjalta, huomioiden tärkeimmät pullonkaulat ja tavoitteet, sekä maksimoiden saatavuus.

Ennustaminen ja pitkän ajan ennustedatan jakaminen menettivät koronakriisissä merkityksensä, mutta vastaavasti suunnittelu, reagointi ja kyky mukautua nopeasti uuteen tilanteeseen nousivat arvoonsa.

”Kriisistä selviytymiseen tarvittiin joustavia ja monipuolisia resursseja ja toimintatapoja. Jos tavara loppuu kaupasta, läpimyyntidatalla ei ole mitään merkitystä. Paikalliset tuoretuotteiden valmistajat ovat tottuneet ketterään toimintamalliin ja nopeisiin muutoksiin, mutta toisilta yrityksiltä uusi toimintamalli vaati enemmän resurssien uudelleenjärjestelyä, jotta pullonkauloista selvittiin”, apulaisprofessori kertoo.

Saarinen huomauttaa, että kun kuluttajarajapinnassa tapahtuu muutos, lähdetään yleensä ennustamaan ja valmistamaan enemmän tuotteita, jotta voidaan välttää puutokset.

"Kun kysyntäshokki etenee toimitusketjua pitkin, saatetaan lähteä valmistamaan valtavia määriä yli oikean tarpeen. Lopulta keskusvarastot voivat olla täynnä tuotteita, jota kukaan ei halua ostaa. Korona-aikana unohdettiin vääränlainen tehokkuusajattelu ja ennustaminen, ja valmistettiin nopeasti ja joustavasti kaupan tarpeiden mukaan”, hän kehuu.

Aalto-yliopiston tutkimuksessa haastateltiin ruoka-alan yrityksiä Suomessa läpi toimitusketjun, kaupasta logistiikkaan ja valmistajiin.

Tutkimuksesta on kevään löydösten osalta julkaistu alustava raportti, jotta yritykset voivat varautua ja reagoida paremmin pandemian mahdolliseen toiseen aaltoon. Tutkimusta laajennetaan tulevana syksynä, jolloin selvitetään toimitusketjujen kykyä palautua shokista.

Alustavaan tutkimusraporttiin voit tutustua tarkemmin tästä.

Lue lisää:

Koronavirus sai suomalaiset muuttamaan ruokatottumuksiaan: Nyt halutaan ostaa aiempaa enemmän kotimaista

Matkailu- ja ravintola-alan karu arvio: Vain 9 prosenttia yrityksistä toimii kannattavasti puolen vuoden kuluttua

Kyselytutkimus paljastaa poikkeusolojen vaikutukset: Kuluttajat tilaavat nyt ruokaa kotiin aiempaa useammin, samalla ruokavalio on muuttunut epäterveellisemmäksi

Lue lisää

THL: Uusia koronavirustartuntoja todettu 20

Suomessa on todettu 41 uutta koronatartuntaa – ilmaantuvuus ja tapausmäärät ovat nousseet selkeästi

Elinkeinoelämä peräänkuuluttaa Suomen hallitukselta ripeämpiä koronatoimia — vastustaa yleistä etätyösuositusta

Ohisalo yhtyi Saarikon näkemykseen oikeustajun vastaisista karanteenikorvauksista