Millainen turvallisuusuhka on, että lähes puolet Suomen sähköstä tuotetaan nyt kahdella saarella Itämerellä? ‒ ”suunnittelun lähtökohtana ei ole ollut sotilaallinen hyökkäys”
Ukrainan Zaporižžjassa ydinvoimala on ensimmäistä kertaa sotatoimien kohteena.
Olkiluoto kuvattuna kolmosreaktorin rakennusprosessin alkuvaiheessa. Kuva: Jaana KankaanpääVenäjältä Saksaan kaasua kuljettaneiden Nord Stream -putkien räjähdykset ovat lisänneet huolta valtiojohtoisesta sabotaasista Itämerellä.
Samaan aikaan Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori on alkanut vihdoin tuottaa sähköä verkkoon täydellä kapasiteetillaan.
Kolmosreaktorin valmistuminen vuosien viivästymisen jälkeen on hyvä asia Suomen ensi talven ja tulevaisuuden energiantarpeelle.
Pelkkä kolmosreaktori tuottaa sähköä samalla teholla, kuin Venäjältä edes pystyttiin tuomaan sähköä ennen viimeisimpiä pakotteita.
Suuret energiantuotantolaitokset voivat kuitenkin olla myös houkutteleva kohde hyökkäyksille.
”Kyllähän tätä on jo ennen tätä tilannetta mietitty”, Säteilyturvakeskuksen turvajärjestelyistä vastaava toimistopäällikkö Tapani Hack kertoo.
”Uhkatilanne sekä Suomessa että globaalisti on muuttunut siitä, mitä se oli vaikka kaksi vuotta sitten. Totta kai siihen on tullut uusia näkökulmia ja uusia tekijöitä mitä otetaan huomioon. Mutta koko ajan esimerkiksi ydinvoimaloiden osalta on otettu huomioon riski lainvastaisesta toiminnasta.”
Suomessa ydinvoimalat on rakennettu rannikolle muun muassa jäähdytysveden turvaamiseksi.
”Tästä on erilaisia muunnoksia olemassa esimerkiksi veden saatavuuden mukaan, että rakennetaanko esimerkiksi jäähdytystorneja. Niissäkin on tietenkin omat turvallisuusriskinsä”, Hack kuvailee.
Voimaloiden sijoittaminen samoille alueille on yleinen käytäntö myös maailmalla. Monin paikoin voimaloissa on, kuten Suomessa, useita eri-ikäisiä reaktoreita samalla alueella.
”Ei minulla ole tiedossa että reaktoreita olisi missään päin maailmaa hajasijoitettu sen takia, että siinä olisi ajateltu niihin kohdistuvia sotilaallisia toimia. Ei sotilaallinen toiminta ole suunnitteluperusteena yleistä.”
Kansainvälisissä sopimuksissa on sovittu, että ydinvoimaloihin ei kohdisteta sotilaallista toimintaa.
Ukrainassa näin on kuitenkin käynyt. Venäjä on sekä miehittänyt, että pommittanut Euroopan suurimmaksi mainittua Zaporižžjan ydinvoimalaa.
"Tämä on ensimmäinen kerta, kun ydinvoimalaan on kohdistettu sotilaallista voimaa. Kaikki tahot joutuva nyt miettimään, että mitä se tarkoittaa”, Hack sanoo.
”Mutta ei se perusperiaatetta muuta. Esimerkiksi Suomessa toimivien ydinvoimaloiden suunnittelun lähtökohtana ei ole ollut sotilaallinen hyökkäys valtiollisen toimijan taholta.”
Vaikka ydinvoimaloita ei ole suunniteltu kestämään sotilaallista toimintaa, eivät ne ole sitäkään vastaan täysin suojattomia. Esimerkiksi terroristiseen uhkaan on varauduttu jo vuosia.
”Esimerkiksi Olkiluoto kolmosen suunniteluperusteena on ollut ison matkustajalentokoneen törmäys. On itsestään selvää, että tämä suojaa myös sotilaallisia toimia vastaan, mutta kuinka paljon? Sitä kukaan ei voi varmuudella sanoa.”
Sotilaalliset iskut ydinvoimaloihin on kielletty niiden potentiaalisesti valtavan inhimillisen vaikutuksen vuoksi. Hallitsemattoman ydinreaktion aiheuttama tuho voi olla laskeumaltaan ydinaseitakin pahempi.
Hackin mukaan suomalaisissa ydinvoimaloissa on kuitenkin useita eri turvajärjestelmiä, joilla reaktori voidaan pysäyttää.
”Rinnakkaiset ja diverssit turvajärjestelmät toimivat keskinään eri tavoin. Näin ydinvoimalan reaktori saadaan pysäytettyä, vaikka joku järjestelmistä pettäisikin”, hän kertoo.
”Monissa laitoksissa turvajärjestelmät on myös automatisoitu. Tiettyjen parametrien täyttyessä ne käynnistyvät, vaikka kukaan ei niitä olisi käynnistämässäkään.”
Pelkkä voimaloiden sähköntuotantokapasiteetin menettäminenkin olisi kuitenkin Suomelle mittava ongelma.
Olkiluodon kolmosreaktorin tuottaessa sähköä täydellä teholla tehdään Euran edustalla sijaitsevalla pienellä saarella lähes neljäkymmentä prosenttia Suomessa kulutettavasta sähköstä.
Kun mukaan lisätään Loviisan Hästholmenin saarella sijaitsevat kaksi ydinreaktoria, tuotetaan kahdessa paikassa liki puolet Suomessa tarvittavasta sähköstä.
Eikö ole hölmöä laittaa Suomen kannalta kriittinen energiatuotantokapasiteetti näin pienelle alueelle?
”Kyllähän energiantuotantopaikat, oli ne sitten hajautettuja tai keskitettyjä, ovat tiedossa. Eivät ne mitään valtionsalaisuuksia ole”, Hack mustuttaa.
”Totta kai se, että ne ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä, tai tässä tapauksessa kahdessa, paikassa tarkoittaa pienempää määrää kohteita, jos niihin tahtoo jotain toimia kohdistaa.”
Hack myös huomauttaa, että hajanaisemmin sijoitettujen ydinvoimaloiden valvonta ja suojaaminen vaatisi enemmän henkilöstöä.
”Ei voi sanoa että se on hyvä tai huono, siinä on hyvät ja huonot puolensa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
