Suomalaisten hääbudjetit ovat kasvaneet – koronakesien jälkeen järjestetään jälleen suuria ja kalliita juhlia
Monet jatkoivat korona-aikana säästämistä ja kasvattivat näin viime kesän ja varsinkin tämän kesän hääbudjettejaan entisestään.
STT:n haastattelemien hääsuunnittelijoiden mukaan suomalaisten hääbudjetit ovat kasvaneet merkittävästi. Koronakesinä monia häitä siirrettiin eteenpäin tai järjestettiin tavallista pienimuotoisemmin. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN.Häälainat ovat Suomessa melko yleisiä, eikä niiden ottaminen ole vähentynyt edes korkojen ja hintojen nousun myötä. Häälainat ovat tyypillisesti vakuudettomia kulutusluottoja, ja niiden koot ovat olleet jo pitkään noin 5000–10 000 euron tuntumassa, arvioi Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
”Osana naimisiinmenoa kannattaa sopia myös raha-asioista”, Takala huomauttaa.
Osuuspankissa vakuudettomat kulutusluotot ovat keskimäärin 6 500 euroa, mutta pankilla ei ole tarkempaa tietoa siitä, minkä kokoisia lainoja juuri häitä varten nostetaan. Asiakkaat eivät usein kerro, mihin he aikovat rahat käyttää, ja pankki myöntää kaikki kulutusluotot samoilla kriteereillä – ei siis käyttötarkoituksen, vaan nimenomaan lainan takaisinmaksukyvyn perusteella, kertoo Osuuspankin arjen talouden palveluista vastaava johtaja Masa Peura.
”Nykyään pienemmätkin budjetit venyvät helposti vähintään 8 000 euroon.”
STT:n haastattelemien hääsuunnittelijoiden mukaan suomalaisten hääbudjetit ovat kasvaneet merkittävästi. Niin sanottuina koronakesinä 2020 ja 2021 monia häitä siirrettiin eteenpäin tai järjestettiin tavallista pienimuotoisemmin. Hääsuunnittelijoiden mukaan monet jatkoivat korona-aikana säästämistä ja kasvattivat näin viime kesän ja varsinkin tämän kesän hääbudjettejaan entisestään.
Lempääläläisen Juhlakirsikka-yrityksen hääsuunnittelija Micu Mäkitalo arvioi, että vielä viisi vuotta sitten hänen asiakkaidensa keskimääräiset hääbudjetit olivat noin 10 000 euroa, mutta nyt jo noin 15 000–20 000 euroa. Yli 20 000 euron häät ovat hänen mukaansa lisääntyneet.
”Hääsuunnittelijoita eivät toki käytä ne, joilla on pienemmät budjetit. Tapaan somistevuokraamoni kautta myös niin sanottujen budjettihäiden järjestäjiä, ja kyllä nykyään pienemmätkin budjetit venyvät helposti vähintään 8 000 euroon”, Mäkitalo kertoo.
Mäkitalon mukaan hääparien vuokrausinto on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Vuokraamalla esimerkiksi tavaroita tai koristeita tavoitellaan säästöjä ja ekologisuutta.
Espoolaisen Bliss Wedding & Partyplanning -yrityksen hääsuunnittelijan Petra Kiiskisen järjestämissä häissä budjetit ovat nousseet keskimäärin 20 000 euroon.
”Sadan hengen häät ovat jo harvinaisempia, ja vieraslistalla on useimmiten 60–80 henkeä.”
Kiiskinen ja Mäkitalo ovat tehneet samankaltaisia havaintoja suomalaisissa häissä tapahtuneista muutoksista. Entistä useampaa hääparia ei vihitä kirkossa. Hääjuhlapaikalla vihkimisen suosio on kasvanut riippumatta siitä, suorittaako vihkimisen pappi vai esimerkiksi notaari.
Niiden häiden osuus, joihin kutsutaan myös lapsia, on vähentynyt tasaisesti jo pitkään, ja vieraslistat ovat ylipäätään lyhentyneet.
”Sadan hengen häät ovat jo harvinaisempia, ja vieraslistalla on useimmiten 60–80 henkeä”, Kiiskinen kertoo.
Kiiskisen ja Mäkitalon mukaan kukkiin panostetaan nyt aiempaa enemmän, mikä näkyy selvästi budjeteissa. Moni haluaa häihinsä esimerkiksi kukilla koristellun vihkikaaren.
Valokuvaajan lisäksi entistä useampi haluaa häihinsä myös videokuvaajan.
Myös ruoan hinnannousulla on ollut suora vaikutus budjetteihin, sillä ruoka on häissä usein kallein menoerä. Mäkitalon kokemuksen mukaan ei ole lainkaan tavatonta, että ruoan osuus budjetista on jo noin 4 000–6 000 euroa.
Kiiskinen kertoo järjestäneensä viime vuonna ensimmäistä kertaa häitä, joissa tarjoillaan pelkkää kasvisruokaa.
”Kaipa suomalaisissa asuu pysyvästi jonkinlainen maalaisromanttisuus, sillä luonnon läheisyys koetaan todella tärkeäksi.”
Muita viimeaikaisia häätrendejä ovat esimerkiksi kaasojen ja bestmanien lisääntynyt määrä – varsinkin kaasoja on usein vähintään kuusi. Suurempien budjettien häissä on monesti erikseen bilebändi, dj ja myös klassista musiikkia vihkimisen yhteydessä, kertoo Kiiskinen.
Juhlapaikoissa eivät Kiiskisen mukaan korostu yleensä mitkään tietyt trendit, vaan paikka valitaan omien mieltymysten perusteella.
”Osa haluaa juhlia kaupungissa, osa veden äärellä ja osa maaseudun rauhassa.”
Kiiskisen kokemuksen mukaan häissä suositaan nyt paljon 1980-luvun tyyliä, kuten kirkkaita värejä ja discopalloja. Hääkutsuihin ja muihin paperituotteisiin panostetaan yhä enemmän.
Micu Mäkitalon järjestämissä häissä korostuvat sen sijaan hempeät pastellisävyt, ja juhlat järjestetään lähes poikkeuksetta veden äärellä.
”Maalaisromanttinen bohotyyli on vähentynyt selvästi juhlapaikkojen somistelussa, mutta kaipa suomalaisissa asuu pysyvästi jonkinlainen maalaisromanttisuus, sillä luonnon läheisyys koetaan todella tärkeäksi.”
Mäkitalon kokemuksen mukaan perinteiset suomalaiset hääperinteet ovat menettämässä suosiotaan. Hän järjestää tänä vuonna 40 häät, joista yksissäkään ei ole sukkanauhan heittoa, ja morsiamenryöstö ja kenkäleikkikin vain muutamissa. Perinteisen häävalssin sijaan entistä useampi panostaa häätanssiin käymällä tanssikurssin ja esittämällä häissä oman koreografian.
Uudempia trendejä ovat Mäkitalon mukaan myös koko viikonlopun pituiset häät.
”Perjantaina vietetään jenkkityyliin niin sanottu harjoitusillallinen, lauantaina on vihkiminen ja juhlat ja sunnuntaina häät päättyvät brunssiin. Toisaalta myös perjantaihäät ovat yleistyneet. Varsinkin pienemmällä budjetilla liikkeelle olevien kannattaa tiedustella perjantain hintoja, sillä siinä voi säästää pitkän pennin”, Mäkitalo neuvoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
