Kaupunkikeskustojen kaupallisten palveluiden kuihtuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Syitä sille ovat automarkettien yleistyminen sekä verkkokaupan kasvu. Kuva on otettu Saarijärvellä. Kuva: Petteri Kivimäki
Keskustojen näivettyminen on maailmanlaajuinen ilmiö – ”Kehityskulku on globaali, mutta ratkaisuja on haettava paikallistasolta”
Kivijalkakauppojen ja muiden kaupallisten palveluiden hupenemisena näkyvä keskustojen elinvoiman lasku koskettaa niin pieniä maaseutukaupunkeja, maakuntakeskuksia kuin pääkaupunkiseutua.Saarijärvi
Saarijärven kaupungin elinkeinojohtaja Jyrki Rahkonen ja Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen hanketyöntekijä Outi Raatikainen kartoittivat yrityksille potentiaalisia liiketiloja Saarijärven keskustassa huhtikuussa. Kuva: undefinedTyhjinä möllöttävät liikekiinteistöjen ikkunat ovat tuttu näky kaupunkikeskustoissa kautta Suomen.
Mutta mistä syystä keskustojen elinvoima hupenee?
”Keskustojen elinvoiman näivettymisellä on varsin pitkä historia Suomessa, ”, kertoo aluekehitykseen erikoistuneen konsulttitoimisto MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen MT:lle.
”Ensimmäinen aalto oli Suomen seutuistuessa 1970–1980-luvuilla, jolloin tulivat ensimmäiset hypermarketit kaupungin reuna-alueille. Tällöin ihmisten asiointi ja eurot suuntasivat keskustojen kivijalkakauppojen sijaan peltomarketteihin.”
”Toinen aalto on tullut 2010-luvulla. Tällä kertaa tähän liittyy kulutuskäyttäytymisen muutokset, erityisesti verkkokaupan vyöryminen kaikkialle”, Antikainen tähdentää.
”Tampere on hyvä esimerkki keskustan kehittämisestä tavalla, jossa on saatu paljon toimintoja kohtalaisen pienelle alueelle ja sidottua myös kauempana olevia alueita joukkoliikenteen avulla kaupunkirakenteeseen.” Janne Antikainen
Keskustojen elinvoiman lasku näkyy muun muassa kivijalkakauppojen ja muiden kaupallisten palveluiden hupenemisena. Se koskettaa niin pieniä maaseutukaupunkeja, maakuntakeskuksia kuin pääkaupunkiseutua.
”Ilmiö on kaikissa mittakaavoissa nähtävissä kaikkialla. Tampere on hyvä esimerkki keskustan kehittämisestä tavalla, jossa on saatu paljon toimintoja kohtalaisen pienelle alueelle ja sidottua myös kauempana olevia alueita joukkoliikenteen avulla kaupunkirakenteeseen”, Antikainen sanoo.
Pääkaupunkiseudulla Helsingin keskustassa tyhjenneet liiketilat ovat yleistyneet silmiinpistävästi 2020-luvulla.
”Helsingin keskustaa on rokottanut eniten valkokaulustyöläisten etätöiden yleistyminen sekä kansainvälisten matkailuvirtojen vähentyminen”, Antikainen toteaa.
MDI:n kehitysjohtaja katsoo, että keskustojen elinvoiman vahvistaminen edellyttää laajaa toimenpiteiden kirjoa.
”Työhön tulee osallistaa elinvoiman rakentamisen ja sen hyödyntämisen kannalta kaikki keskeiset toimijat.”
Näitä ovat Antikaisen mukaan muun muassa kuntien virkahenkilöt eri aloilta, yritysten edustajat eri sektoreilta, koulutuslaitosten edustajat, kiinteistöjen omistajat ja operaattorit, erilaiset tapahtumatoimijat, asukkaat ja vierailijat.
”Helsingin keskustaa on rokottanut eniten valkokaulustyöläisten etätöiden yleistyminen sekä kansainvälisten matkailuvirtojen vähentyminen.” Janne Antikainen
Keski-Suomessa Saarijärven kaupunki ja Uuraisten kunta käynnistivät alkuvuodesta yhteishankkeen, jolla keskustaajamiin pyritään puhaltamaan uutta eloa.
”Kysyimme Saarijärven keskustan käyttäjiltä kokemuksia ja näkemyksiä kaupungin keskustasta”, Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen hanketyöntekijä Outi Raatikainen kertoo.
”Vastauksia tuli yli 200. Monissa vastauksissa ilmaistiin huoli tyhjistä tiloista, jotka koetaan uhkaavana merkkinä aikojen muutoksesta.”
”Myös kiinteistönomistajilla on huoli, sillä kivijalkaliikkeitä ei enää synny entiseen tapaan eivätkä yrityksetkään etätöiden yleistyttyä tarvitse yhtä runsaasti toimistotilaa kuin ennen.”
Saarijärvi on vajaan 9 000 asukkaan seutukaupunki Keski-Suomessa. Keskustaajamassa on edelleen melko hyvä palvelutaso, mutta kyselytutkimukset osoittavat, että paikalliset ihmiset ovat huolissaan elinvoiman hupenemisesta. Kuva: Petteri KivimäkiTulevaisuuden kuntakeskusta -hanke käynnistyi helmikuussa ja se jatkuu elokuuhun.
Saarijärven kaupungin elinkeinojohtaja Jyrki Rahkosen mukaan keskeistä on vuoropuhelu paikallisten yrittäjien, asukkaiden sekä liiketilojen omistajien kanssa.
”Täällä on laajasti tiedostettu, että keskustan elinvoimalle on tehtävä jotain. Olen luottavaisin mielin, että asiassa päästään eteenpäin ja uusia yrittäjiä Saarijärvelle löytyy”, Rahkonen sanoo.
8 800 asukkaan Saarijärvi on noin 20 000 asukkaan seutukunnan kaupallinen keskuspaikka.
Keskustaajaman ohi vilistää päivittäin keskimäärin 5 000 autoa 13-tietä pitkin. Jyväskylään Saarijärveltä autoilee alle tunnissa.
”Saarijärven sijainti on hyvä ja kaupallisia palveluitakin keskustassa on sangen monipuolisesti. On lounaspaikkoja, kahviloita, grilli, ärrä, kampaamoita, kultasepänliike, musiikki- ja soitinliike sekä eläinkauppa. Mutta on myös tyhjiä liiketiloja, joihin toivomme löytävämme uutta toimintaa”, Raatikainen toteaa.
Saarijärven keskustassa on myös majoituspalveluita sekä hyvinvointi- ja kauneudenhoitopalveluita.
Jyvässeudun pohjoisella laidalla sijaitseva Uurainen pyrkii Saarijärven tavoin elvyttämään kaupallisten palveluidensa tasoa. Kuva: Petteri KivimäkiRaatikainen huomauttaa, että keskustojen näivettyminen on maailmanlaajuinen ilmiö.
”Kehityskulku on globaali, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että ratkaisuja on haettava paikallistasolta. Jokaisella alueella on oma profiilinsa ja siihen liittyen vahvuuksia ja haasteita. Paikallinen vuoropuhelu ja yhteistyö on avain elinvoimaisempaan keskustaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
