Kokoomus paistattelee valtansa huipulla, mutta Orpon hallituksen taival hankaloituu

Viime vuosina politiikka on voimakkaasti polarisoitunut länsimaisissa demokratioissa, eikä Suomi ole poikkeus. Petteri Orpon johtama kokoomus soutaa oikealle. Kuva: Timo Filpus

Uutiset|Politiikka

5.6.202412:26

Analyysi

Jukka Koivula

Kokoomus on lujittanut valta-asemaansa Suomessa 2000-luvulla. Jääminen oppositioon 2019–2023 oli kirvelevä takaisku, josta puolue kuitenkin ponnahti takaisin vallan huipulle entistä suositumpana.

Nyt puolueella on hallussaan kotimaisen politiikan värisuora. Kokoomustaustaisen presidentin lisäksi pääministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri ovat kokoomuslaisia. Se johtaa puolustusvaliokuntaa ja suurta valiokuntaa. Pääministeripuolueena kokoomus nimeää kesällä ehdokkaan Suomen EU-komissaariksi.

Viimeisten 37 vuoden aikana kokoomus on ollut pääministeri- tai valtiovarainministeripuolueena 29 vuotta.

Jos ja kun kokoomusta pidettiin Urho Kekkosen hallitsemassa Suomessa vuosikymmeniä välillä epäoikeudenmukaisestikin oppositiossa, on puolue ottanut Berliinin muurin murtumisen jälkeen revanssin, joka hakee vertaistaan.

Kesäkuun puoluekokouksessa kokoomuslaisten pitäisi miettiä, miten valta säilytetään. Sitä tietenkin haastetaan monelta suunnalta eikä hallituskumppaneiden kanssakaan ole pelkkää auvoa, MT arvioi.

SDP:n ja maalaisliitto-keskustan yhteistyönä rakennettiin sotien jälkeen suomalainen versio pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Siinä korostuivat muun muassa valtiojohtoinen teollisuuspolitiikka, peruskoulu, koko maata huomioiva aluepolitiikka, laaja julkinen sektori, korkea veroaste sekä vahva ay-liike.

Kokoomus on, ehkä peruskoulua lukuun ottamatta, jota sitäkin se aikanaan vastusti, allerginen kaikille edellä mainituille. Kokoomuksen Suomessa yksilöille halutaan antaa enemmän vapautta ja vastuuta. Valtion roolia halutaan pienentää ja veroja madaltaa. Suomi on kokoomuslaistunut 20 vuodessa kenties enemmän kuin äkkiseltään ymmärretäänkään.

Kokoomus ei juuri piittaa aluepolitiikasta, vaan rakentaa Suomea muutaman suurimman kaupunkiseudun varaan. Tampereen pohjoispuolinen osa maasta jää vähälle huomiolle. Jyväskylän ja Kuopion kaltaisten keskisuurten yliopistokaupunkien on hankalaa piirtää itseään näkyville kokoomuslaisessa Suomen kartassa, pienemmistä kaupungeista puhumattakaan. Vähäväkiset maaseutukunnat ovat likipitäen näkymättömiä.

Kokoomuksella on kunnianhimoinen visio työmarkkinoiden uudistamiseksi. Ay-liike on Suomessa vanhastaan väkevä valtapeluri, mutta kokoomuslaisten mielestä työmarkkinat ovat liian jähmeät ja tehottomat.

Pääministeripuolue kokoomus viettää puoluekokoustaan Tampereella kesäkuussa. Kuva on kokoomuksen puoluekokouksesta Kalajoelta vuodelta 2022. Kuva: Kokoomus

Vuosituhannen alussa kokoomus korosti luonnettaan sosiaaliliberaalina ja keskustaoikeistolaisena puolueena, jonka politiikassa oikeistolaiset tavoitteet limittyivät perinteiseen pohjoismaiseen hyvinvointiajatteluun.

Viime vuosina politiikka on voimakkaasti polarisoitunut länsimaisissa demokratioissa, eikä Suomi ole poikkeus. Vasemmisto on entistä vasemmistolaisempaa ja oikeisto oikeistolaisempaa. 2020-luvun kokoomus on aiempaa puhdasoppisempi oikeistopuolue, jonka kytkös Elinkeinoelämän Keskusliittoon on suora ja peittelemätön.

Kokoomuksessa on edelleen myös maltillisia porvareita, mutta heistäkin valtaosa hyväksyy oikeistolinjan. Ehkäpä ajatellaan, että kurssia on syytäkin kääntää reippaasti oikealle, kun edellinen hallitus oli niin rajusti vasemmalla. Vastakkainasettelu syventää jakolinjaa.

Kokoomus on muita puolueita hanakampi yksityistämään sote-palveluita. Kokoomuksen näkemys terveysbisneksestä liippaa läheltä amerikkalaista mallia.

Nykyisessä oikeistohallituksessa, perussuomalaiset kumppaninaan, kokoomus ajaa rivakasti kaikkia edellä mainittuja tavoitteitaan. Metropolipolitiikkaa kiihdytetään. Hallitus ja ay-liike ovat törmäyskurssilla. Sosiaaliturvasta leikataan, mutta hyvätuloisimpien verotusta on jopa kevennetty.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen urakka ei ole helppo. Edelliset hallitukset jättivät Suomen talouden heikolle hapelle. Talouskasvu on ollut pitkään heikkoa ja valtionvelka paisunut. Jotain on tehtävä, ja hallitus päätti tehdä kerralla paljon.

Kaikki eivät politiikasta perusta, mutta puolueen peruskannatus on vahvaa. Kokonaan immuuni ei kokoomuskaan ole kansan tyytymättömyydelle. Porvariäänestäjille on tärkeää, että maan talous saadaan takaisin kasvu-uralle. Jos tässä epäonnistutaan, on Orpo ongelmissa.

Itseään enemmän kokoomuslaiset saavat olla huolissaan hallituskumppanistaan. Perussuomalaisten kansansuosio saattaa nimittäin hallitusvastuussa pudota roimastikin – etenkin, kun hallitus toteuttaa massiivisia säästöjä.

Jos populistien kannatus romahtaa, kriisiytyy hallitus. Vaikka näin ei tapahtuisikaan, on taival hankaloitumassa, sillä myös RKP kipuilee. Suomenruotsalaisille äänestäjille ei ole kyetty uskottavasti perustelemaan hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Valtansa huipulla paistatteleva kokoomusväki kokoontuu puoluekokoukseen Tampereella 14.–16. kesäkuuta. Maaseudun Tulevaisuus on paikan päällä uutisoimassa tapahtumasta.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.