Aterian gluteenittomuutta varmistetaan ohjein
Tarve ammattikeittiöiden ”huoneentauluille” on kasvanut, projektipäällikkö Nanna Puntila Keliakialiitosta kertoo. Kodin ulkopuolella ruokaillaan entistä useammin, mikä lisää myös erityisruokavaliota noudattavien asiakkaiden määrää.
”Jäsenistöltä saamamme palautteen mukaan gluteenittomuus ei toimi läheskään kaikissa ammattikeittiöissä niin kuin pitäisi.”
Ongelma voi syntyä niinkin pienestä asiasta kuin kuivatusta sipulista. Se saattaa sisältää hippusen keliaakikolle sopimatonta vehnäjauhoa. Yhtä haitallista on, jos ruokailulinjaston tavallisesta leivästä putoilee murusia gluteenittoman leivän sekaan.
”Tuotteiden sijoittelu linjastossa on välillä harkitsematonta. Esimerkiksi pastasalaatti voi olla gluteenittoman vihersalaatin vieressä, jolloin pastaa saattaa tipahtaa väärään astiaan.”
Käytännöllisiä ohjeita kaivattiin Keliakialiiton kyselyn mukaan myös ammattikeittiöissä.
Kiireen keskellä tarvitaan nopeasti vilkaistavia huoneentauluja ja lisäksi eri kielillä, sillä keittiöissä työskentelee nykyään paljon ulkomaista työvoimaa.
Keliakialiiton aineisto on suunnattu etenkin päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille, sairaaloille, terveyskeskuksille sekä ikääntyneiden hoivapalveluille ja palvelutaloille.
”Ohjeista hyötyvät kaikki gluteenittomia annoksia valmistavat ja tarjoavat keittiöt”, Puntila toteaa.
Ohjeet eivät koske vain ruuan valmistusta, vaan myös tarjoilua ja jakelua. Lisäksi pakettiin kuuluu kattava listaus ruuan eri ainesosien soveltuvuudesta gluteenittomaan ruokavalioon.
Keliakialiiton jäsenet voivat tulostaa jäsensivulta Tiedoksi keittiöön -kortin tai Tiedoksi hoitohenkilökunnalle -kortin. Lompakkoon mahtuviin kortteihin on kerätty keskeiset ruuanvalmistuksessa huomioitavat asiat.
Keliakia on elinikäinen sairaus. Potilas ei voi syödä muruakaan vehnän, ohran ja rukiin sisältämää valkuaisainetta gluteenia.
Keliakia on todettu 35 000 henkilöllä, mutta arviolta 75 000 henkilöä sairastaa sitä tietämättään.
Uusia potilaita todetaan vuosittain parituhatta.
Gluteenitonta turvallisesti ruokapalveluissa -projektin rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projekti maksoi vajaat 100 000 euroa.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
