Uusien veneiden kauppa kyykkäsi kolmanneksen viime vuonna – soutuveneidenkin myynti puolittui mökkivarustelun vähennyttyä

Hangon satamassa on kesällä monenkokoisia veneitä. Kuva: Eija Mansikkamäki

Kuluttajien kukkaroiden nyörien tiukentuminen näkyy myös venekaupassa. Uusia veneitä myytiin vuonna 2023 rekisteröinti- ja tukkutoimitustilastojen mukaan noin kolmannes vähemmän kuin vuonna 2022.

Kauppa kasvoi pandemiavuosina 2020–2021, mutta myös vuosi 2022 oli selvästi vilkkaampi kuin vuosi 2019.

Venealan yritysten liikevaihto laski seitsemän prosenttia.

Vuonna 2023 erilaisia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin kaikkiaan 3 272 kappaletta, kun vuonna 2022 luku oli 4 589. Näistä moottoriveneitä oli 2 359, vesijettejä 785, kovapohjaisia ilmatäytteisiä eli RIB-veneitä 51 ja purjeveneitä 17 edellisvuoden 21:n sijaan. Suosituimmat purjeveneet ovat ranskalaiset Beneteau ja katamaraani Lagoon.

Taloustilanne ja kesämökkien kaupan ja varustelun hiljentyminen puolitti soutuveneidenkin tukkutoimitukset 2 100 kappaleeseen, kun edellisenä vuonna niitä myytiin 4 000.

Perjantaina Helsingissä alkaneesta Vene Båt -näyttelystä odotetaan kuitenkin vilkasta.

Veneiden rekisteröintimäärä kääntyi nousuun vuodesta 2013 ja oli huipussaan pandemiavuonna 2021. Rekisteriin merkitään kaikki yli 5,5 metriä pitkät tai yli 15 kilowatin (20 hevosvoiman) moottorilla varustetut veneet.

”Kuluttajien ostovoima Suomessa ja lähimarkkinoilla on heikentynyt ja sen korjaantuminen vie todennäköisesti vielä tämän vuoden, mikä heijastuu erityisesti pienten ja keskikokoisten perämoottoriveneiden kysyntään”, Venealan keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo arvioi tiedotteessa.

Veneala työllistää Suomessa noin 3 500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto ylittää 800 miljoonaa euroa.

Moottoriveneistä 88 prosenttia on pituudeltaan korkeintaan seitsemän metriä.

Kymmenen kärki kattaa 69 prosenttia kaikista rekisteröinneistä ja 20 suosituinta 87 prosenttia kaikista rekisteröinneistä. Moottoriveneiden ensirekisteröintien kärkikolmikko on Buster, Suvi ja Terhi. Kaikki kymmenen suosituinta moottorivenemerkkiä olivat kotimaisia.

Kaikkien vesikulkuneuvojen tilastoykkösenä pysyi vesijettimerkki Sea-Doo.

Jos uusien vesikulkuneuvojen rekisteröinteihin tulikin kuoppa, käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana. Traficomin venerekisterin mukaan omistajavaihdoksia kirjattiin 23 600 kappaletta eli liki tuhat edellisvuotta enemmän.

Myös veneviennin arvo kasvoi yli viidenneksen, vaikka veneiden vientimäärä puolittui. Veneitä vietiin Suomesta 5 000 kappaletta 52 maahan, eniten Ruotsiin ja Norjaan, yhteensä 123 miljoonalla eurolla.

Viennin veturina ovat kuitenkin purjeveneet, joita vietiin noin 70 lähes 164 miljoonan euron arvosta. Yksi vene voi maksaa 20 miljoonaa euroa.

Veneiden suurin tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuotiin 2 234 vesijettiä. Niistä osa jatkoi tullauksen jälkeen matkaa muualle Eurooppaan. Tuonti toiseksi tärkeimmästä maasta Puolasta pieneni ja Ruotsista kasvoi hitusen.

Kaikista vesikulkuneuvoista 40 prosenttia rekisteröitiin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaupungeista Kuopio seurasi Helsinkiä, Turkua ja Espoota.