Agrologit Ben Lindström ja Anders Vahtola näkevät paljon yhteistä vene- ja traktorikaupassa. Kuva: Eija Mansikkamäki
”Kauppa kävisi, jos myytävää olisi” – Venekauppaa tekevät agrologit näkevät paljon yhteistä vene- ja traktorikaupassa ja paljastavat vinkkinsä talvimyyntiin ja asiakkaiden koukuttamiseen
Veneilyn suosio räjähti korona-aikana ja nyt kauppiaat potevat moottoripulaa.Asikkala
Joensuulainen Jouko Pasanen (kesk.) kävi hakemassa kesäkuun alussa Asikkalasta uuden Buster XL:nsä 115 hevosvoiman koneella. Jukka Virtanen (vas.) ja Jouni Korhonen vinssaavat veneen trailerille. Kuva: Eija MansikkamäkiParina viime kesänä on pitänyt olla vikkelä, jos on halunnut itselleen oman veneen. Sekä uudet että käytetyt on viety käsistä, kun koronapandemian takia jäätiin kotimaahan mökkeilemään ja kiertelemään.
Venemarkkina onkin kääntynyt päälaelleen. Enää ei vain tingitä, vaan veneestä on voinut tulla hyvä sijoitus.
”Osa on tehnyt nyt veneellään hyvää voittoakin. Kymmenen vuotta vanhasta Buster M:stä voi saada saman kuin on itse maksanut uutena. Käsittämätöntä!” sanoo Asikkalassa toimivan Vääksyn Konepisteen myyjä ja yksi omistaja Jouni Korhonen.
Yritys myy ja maahantuo useita venemerkkejä sekä huoltaa ja säilyttää asiakkaidensa veneitä. Se kasvatti liikevaihtoaan koronakesinä kolmanneksen, liki 12 miljoonaan euroon.
Uusia menee vuodessa 150, käytettyjä alle sata. Enemmänkin menisi, mutta vaikka valmistajilla on veneitä, moottoreita ei ole.
Kysytyimpiä olisivat keskihintaiset, noin 15 000‒25 000 euroa maksavat venepaketit 20‒40 hevosvoiman moottorilla. Niitä ei vain juuri nyt ole, mutta useampikin sadantuhannen euron hintaluokkaa kolkutteleva vene.
”Vesiskootterien myynti on kasvanut. Niitä ostetaan veneen sijasta ja vaihdetaan veneeseen, kun huomataan, että vesillä on kivaa ja halutaan ottaa perhekin mukaan.”
Myös veneiden vuokrauspalvelut ovat lisääntyneet. Sekin sataa kauppiaiden mukaan kaupan laariin, kun kokeilun jälkeen halutaan oma vene.
Korhonen ajattelee asiakassuhteitaan elinikäisinä, samoin Kemiönsaaren Venekeskuksen toimitusjohtana Anders Vahtola ja omistaja Ben Lindström.
Kumpikin on agrologi, Lindström koneyrittäjä ja Vahtola napattiin ruoriin Turun Konekeskukselta. Vahtola vertaa työtä traktorikauppaan.
”Molemmissa myydään teknisiä tuotteita ja luovutushetkeen pitää panostaa. Tosin maatalouspuolella kauppakirjassa oli aina vain yksi nimi: miehen konekaupoissa ja vaimon rehukaupassa. Venekaupassa on useimmiten molemmat”, Vahtola kuvaa.
”Asiakkaita pitää kouluttaa, koska uusia tulee koko ajan. Ne, jotka tulivat aiemmin Teneriffan-koneesta ja seurasivat Tjäreborgin lippua, ostavat nyt uuden veneen ja tarvitsevat teknistä apua ja vinkkejä hyvistä satamista.”
Sesonkiin panostetaankin saariston palveluissa paljon, ja myös Suomen veneistä sijaitsee täällä kolmasosa.
Venekeskuksen asiakkaita 70 prosenttia on Helsingistä tulevia mökkeilijöitä. Liikevaihto on 13 miljoonaa euroa huoltoineen, ja liikevaihdosta puolet myynnistä on uusia veneitä.
”Mutta jos myymme vaikka 150 uutta, myymme 300 käytettyä siihen päälle, ihan niin kuin traktroreissakin. Me myymme veneitä, otamme osana maksua vaihtoveneitä, myymme asiakkaillemme tarvikkeita, huoltoa ja säilytystä, ja ehdotamme jossakin vaiheessa vaihtoa uuteen. Siitä tulee oravanpyörä, ja siinä haluamme olla mukana.”
Asiakaskunta eli perheet, kalastajat ja eläkeläiset osuvat Trafin venerekisteröinnin ykköseen: 5,5-metriseen ja 40-heppaiseen.
Venekeskus on miettinyt uusiksi markkinointiaan koronan ja vuoden takaisen tulipalonsa vuoksi. Käyttöön otettiin ympäri vuorokauden vastaileva chattibotti, saaristossa pidettävät koeajot eli laituripäivät ja talviset asiakaskirjeet kivoine kesäkuvineen ja markkinatietoineen.
”Täsmäjuttuja ilman kauppoja”, Vahtola sanoo.
Kaikki eivät panosta näin, koska jälleenmyyjien verkosto on hyvin pirstaloitunut maatalouskauppaan verrattuna.
”Huoltopuoli on haastava meriveden vuoksi, vaikka periatteessa bensa- ja sähkömoottoria on helppo huoltaa. Asentajat ovat pitkälti autopuolelta, kuten maatalouskoneissakin, joissa sähköhydrauliikka voi olla hyvin mutkikasta.”
Venemyynti nousi plaaniin
Suomen veneala nousi viime vuonna ennätysvauhtiin ja aaltojen päälle eli plaaniin.
Yritysten liikevaihto kasvoi 40 prosenttia ja venevienti nousi ennätykseen. Kasvua tosin rajoittivat vene- ja tarvikeosien saatavuus- ja logistiikkaongelmat.
Tilauskannat ovat pitkiä, mutta polttoaineen hinta, korot, matkailun vapautuminen ja Ukrainan sota voivat vaimentaa kysyntää viimeistään vuonna 2023.
Uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin yli 5 000 kappaletta eli 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Niissä eniten oli alle 5,5-metrisiä perämoottoriveneitä, 2023 kappaletta. Niiden kauppa kasvoi 14 prosenttia ja vuoteen 2018 verrattuna 42 prosenttia.
Myös käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana ja toista vuotta peräkkäin yli kolmanneksen korkeammalla kuin vuonna 2019. Omistajavaihdoksia oli yli 28000.
Suomesta vietiin veneitä lähes 400 miljoonalla eurolla ja tuotiin 78 miljoonalla, lähinnä vesijettejä Meksikosta ja pieniä veneitä Puolasta.
Polttomoottorikäyttöisten perämoottoreiden toimitukset kasvoivat 23 prosenttia, ja niistä lähes 80 prosenttia on enintään 60-hevosvoimaisia.
Veneala työllistää Suomessa 3 500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto on lähes miljardi euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
