MTK:n Marttila: Viljelijä ei saa joutua eripuran maksumieheksi
Suvi ja Tiia Keinänen ovat innostuneet karjanäyttelyistä. Suvilla on viisi omaa näyttely-eläintä, joista Hini valittiin suomenkarjan championiksi perjantaina. jonna takkunen Kuva: Viestilehtien arkisto"Uutta hallitusta silitellään sata päivää, mutta sen jälkeen silittely saa loppua", totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Maitoseminaarissa Kiuruveden Viljo -maa- ja metsätalousmessuilla perjantaina.
Marttila näkee kotimaisen maidontuotannon seuraavan riskin olevan uudessa hallitusohjelmassa: hänen mielestään on suorastaan hullua, jos viljelijä joutuu maksamaan ay-liikkeen ja hallituksen eripuraisuudesta.
Toinen iso riski on EU-tasolla, jossa tukipolitiikkaan pitäisi löytyä hyvä ratkaisu kahden vuoden sisällä. MTK lupaa pitää omalta osaltaan kiinni litrakohtaisesta tuesta.
Myös tuottajat olivat huolissaan pohjoisen tuen jatkumisesta, sillä maatilat ovat jo nyt kannattavuuden rajoilla.
"Ilman pohjoista tukea tuotanto loppuisi heti", arvioi kiuruvetisen maatalousosakeyhtiö Milkkivei Oy:n toimitusjohtaja Antti-Lassi Tikka.
Viiden osakkaan 200 lehmän maatila tuottaa kaksi miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Tikan mukaan tilan suurin vahvuus ja monen tiukan tilanteen pelastus on ollut suuri maitomäärä. Tilalla on kuitenkin tiukat paikat edessä, sillä vuonna 2013 rakennetun navetan lainanlyhennykset alkavat syksyllä.
Jotain positiivistakin Tikka näki maitokriisissä: tuotannossa ei pääse syntymään kuplaa nyt, kun alentunut tuottajahinta ei kannusta ketään investoimaan.
Venäjän pakotteet ja Ukrainan kriisi ovat Juha Marttilan mukaan maksaneet Suomen maanviljelijöille 400 miljoonaa euroa. Eniten kriisistä ovat kärsineet nimenomaan Suomi ja Baltia.
"Myös Suomelle pitää saada samanlainen hätäapupaketti kuin viljelijät Ranskassa saivat", tiivisti MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo.
Seminaariyleisöstä kysyttiinkin, pitäisikö Suomessa alkaa toimia järeämmin keinoin, kuten viljelijät Ranskassa. Marttila ei ajatukselle lämpene, sillä jo myönnetty 35 miljoonan euron tukipaketti on suhteellisesti samaa luokkaa kuin ranskalaisille myönnetty hätäapupaketti ja se saatiin aikaiseksi rauhallisilla keinoilla. Kriisipaketit ovat jo EU:hun ja uudelle hallitukselle vetämässä.
"Odotuksena on, että rahaa myös tulee", Marttila totesi.
Seminaariin osallistuneet tuottajat sekä MTK:n, Valion ja HK Scanin edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että erilaisia toimia kotimaisen maatalouden kannattavuuden eteen täytyy tehdä, niin kansallisella ja EU:n tasolla kuin viljelijöiden omasta aloitteesta.
"Suomalaisen maatalouden menestyksen taustalla on osuustoiminta. Se on työkalu, jolla pienet toimijat yhdistetään. Valitettavasti nuoret eivät tiedä osuustoiminnasta enää mitään", totesi Juha Marttila ja heitti haastetta ammattikouluille ja yliopistoihin.
Osuustoiminnan lisäksi Pohjoismaiden yhteistä vientiä ehdoteltiin maatalouden elvytystoimeksi.
Tuottajat peräänkuuluttivat hyvää taloushallintoa, joka koettiin ehdottoman tärkeäksi varsinkin suurille ja keskikokoisille tiloille.
"1–2 vuoden kassabudjetointi auttaa siihen, että mikään ei tule yllätyksenä viljelijälle ja rahoittajalle", sanoi pihvilihan tuottaja Esa Auvinen Kiuruvedeltä. Auvisen mukaan ongelma on kuitenkin siinä, että maatalouteen erikoistuneita taloushallinnon osaajia on Suomessa hyvin vähän.
Jonna Takkunen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
