Kouluruuan liika liha riippuu koululaisesta
Osalle koulun tarjoama lounas on päivän ainoa lämmin ateria.
Kuva koulun lounaslinjastosta Helsingistä. Helsinki oli yksi niistä kunnista, jossa kouluruuan punaisen lihan määrä ei ylitä suosituksia. Kuva: Jaana KankaanpääYmpäristöjärjestö WWF:n mukaan Suomen viidessä suuressa kaupungissa tarjotaan oppilaille ruokaa, jossa on epäterveellisen paljon punaista lihaa. Yksi näistä kaupungeista oli Kuopio.
Kuopion kouluruuasta vastaavan Servican palvelujohtaja Sari Karttunen kertoo, että ruokalistalla ei ole yhtään kokoliharuokaa punaisesta lihasta.
"Punaisen lihan osuus tulee käytetystä naudan- tai nauta-sika jauheliharuuista, joita on keskimäärin 1-2 ruokalistaviikolla", Karttunen kuvailee. Hän epäilee, että kaupunkien väliset erot voivat johtua myös laskentatavoista.
WWF olettaa, että lapset saavat päivittäisestä punaisesta lihasta kotona kaksi kolmasosaa. Tällöin kouluruuan sallituksi osuudeksi jäisi viikossa alle 120 grammaa punaista lihaa.
"On hyvä kysymys sinänsä, saavatko lapset ja nuoret laskennallisesti tarvitsemansa kaksi kolmasosaa ravitsemuksestaan kotona tapahtuvasta ruokailusta?", Karttunen miettii.
Kun perinteisen kotiruuan valmistaminen ja syöminen korvataan välipaloilla, on vaarana, että ravintoaineiden saaminen heikentyy huomattavasti.
"Kouluruoka on mielestämme erittäin merkittävä osa lasten ja nuorten ateriointia ja ravinnonsaantia", Karttunen painottaa.
"Joillekin oppilaille se voi valitettavasti olla todellakin päivän ainoa lämmin ateria."
Servican ruokalista tehdään kansallisten ravitsemussuositusten ohjaamina. Se jää kuitenkin raudan saannin osalta hieman vajaaksi.
"Ongelmallista tässä asiayhteydessä on, että juuri punainen liha on yksi imeytyvimmistä raudan lähteistä sisäelinruokien lisäksi", Karttunen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
