Etuuksien indeksikorotukset, valtionvelan kasvu ja sähkötuet paisuttavat valtion budjettia ‒ pelkästään valtion korkomenot nousevat 1,5 miljardiin euroon

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) arvioi neuvotteluihin saapuessaan, että hallitus saa riihipäätösten kokonaisuuden valmiiksi torstain aamupäivän aikana. Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia

Hallitus jatkaa valtion ensi vuoden budjettiesityksen puintia torstaina Säätytalolla. Illan aikana ministeriöiden virkamiehet ovat tehneet laskelmia päätöksenteon pohjaksi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi aamulla Säätytalon neuvottelujen alkaessa, että budjetin alijäämä paisuu merkittävästi VM:n ehdotuksesta.

Saarikko kertoi syitä sille, miksi budjetin alijäämä on merkittävästi suurempi kuin valtiovarainministeriön pohjaesityksessä:

”Etuuksien indeksikorotuksiin tulee kustannuksia vastaavia nostoja yli miljardilla eurolla, kun hinnat ovat nousseet”, Saarikko perusteli.

Kasvava alijäämä rahoitetaan valtion velalla, joka merkitsee valtion korkomenojen kasvua noin 200 miljoonalla eurolla. Valtion ensi vuoden korkomenot nousevat noin 1,5 miljardiin euroon, kun ne tänä vuonna oli budjetoitu noin 500 miljoonaa euroon.

Kotitalouksien nousevien sähkölaskujen kompensointiin liittyvät tuet ovat yhä valmistelussa, ja hallitus ministeriöineen joutuu niitä viimeistelemään vielä budjettiriihen jälkeenkin.

Kuva: Timo Filpus

Tukipaketista on tulossa merkittävä kokonaisuus, valtiovarainministeri Saarikko kuvasi. Ostovoimapakettiin on tulossa muun muassa tuplalapsilisä joulukuulle sekä varhaiskasvatusmaksujen lasku. Lapsiperheiden köyhyyttä ehkäisevistä tuista hallituksella tuntuu olevan yksimielisyys. Varhaiskasvatusmaksuja ollaan alentamassa pysyvästi. Muuten ratkaisut esimerkiksi sähköpaketista tehtäneen määräaikaisina tulevaa talvea varten.

Saarikko lupaili ratkaisuja hoitajapulaan vastaamiseksi ja itäisen Suomen auttamiseksi.

Ennakkoon on keskusteluissa arvioitu erilaisten suorien tukien ja mahdollisen sähkön arvonlisän laskun olevan kustannuksiltaan noin 200‒300 miljoonaa euroa.

”Kohtuuton sähkölaskun nousu ja sosiaaliturva eivät nyt kohtaa. Tilanne on aivan uusi. Sekä suorien tukien että verotuksen osalta palaamme iltapäivällä tarkemmin asiaan”, Saarikko totesi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että ”ensisijaisena tavoitteena on jatkossa se, että kuluttajat maksavat sähkölaskunsa itse”.

Marin odottaa työkaluja energiamarkkinoiden korjaamiseen EU:lta. EU:n komissio käsittelee vaikeaa tilannetta, joka ravistaa koko EU-alueen sähkömarkkinoiden toimintaa.

Vihreiden ympäristöministeri Maria Ohisalo arvioi ennen torstaion neuvotteluja, että tänään ei sähköpaketin osalta kokonaisuus ei vielä tule valmiiksi. Hänen mukaansa ei ole oikein tukimuoitoja olemassa, joilla täydellisesti kohdennettaisiin tukia. Ohisalon mukaan nousevat sähkölaskut koettelevat paitsi pienituloisia, myös keskituloisilla kotitalouksilla on kohtuuttomia tilanteita.

Hallitus pitää tiedotustilaisuuden budjettiriihen tuloksista ja päätöksistä torstaina kello 13 Valtioneuvoston linnassa.

Lue aiheesta lisää: Valtion budjettiesityksen velkakatto paukkuu ‒ lapsiperheiden ja kotitalouksien helpotukset tarkoittavat, ettei 6,3 miljardin lisävelka riitä

Taklaako valtio väijyvän ruoka- ja energiakriisin budjetissa? Maataloudelle voi tulla jopa puolen miljardin euron ylimääräinen kustannusrasite, MTK:n Marttila varoittaa