Huoltovarmuuskeskus: Suomi voi selvitä koronasta vähin vaurioin – viranomaisia virus ei ole yllättänyt, yrityksiä kyllä

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Louneman mukaan talouden vaikeudet ovat luonnollisia kysynnän sulaessa äkisti alta pois. Niin on käynyt esimerkiksi lentoyhtiöille. Kuva: Jarkko Sirkiä

Koronaviruksen kaltainen maailmanlaajuiseksi leviävä tauti on Suomea koskevien riskiarvioiden vaihtoehdoissa ja valmistautumisen pohjana peruskauraa.

Siksi sellaiseen on varauduttu hyvin, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema kertoo.

"Viranomaisia tämä ei yllättänyt, ja tällaiseen on varauduttu. Vastaavia on ollut aiemminkin ja kun tästä on toivuttu, varmaankin tulee jossakin vaiheessa jokin toinen", Lounema sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksessa koronavirus ei ole toistaiseksi aiheuttanut sydämentykytystä.

"Huoltovarmuuden näkökulmasta ei ole vielä havaittu yhteiskunnan toimintaa vaarantavia seikkoja", Lounema sanoo.

Suomella on Louneman arvion mukaan mahdollisuus selvitä koronasta vähin vaurioin.

"Meillä on maantieteellinen etu ja tautitilanne on hyvin hallussa. Tullaan monia maita jäljessä. Asioita on suunniteltu ja harjoiteltu."

Suomessa oli tiistaina iltapäivällä varmistettuja tapauksia 40. Kukaan ei ole virukseen kuollut.

Eniten tartuntoja on pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Virus leviää pisaratartuntana, joten tartuntariski on suurempi kaupungeissa.

"Totta kai virus leviää siellä, missä on paljon ihmisiä. Jos menee saareen mökkiin kököttämään ja vie repussa eväät, on turvassa. Erakot ovat tältä vaivalta turvassa", hän tuumaa.

Yhteiskunnallisena ilmiönä koronaviruksen kaltainen kriisi on tietysti yllätys. Sitä on ollut mahdoton ennustaa.

Korona yllätti myös talouselämän. Louneman mukaan talouden vaikeudet ovat luonnollisia.

"Kun kysyntä sulaa alta pois, on selvää, että talouden toimijat ovat vaikeuksissa."

Taustalla on nykyaikaisen markkinatalouden vaatimus tehokkuudesta.

"Se pärjää, joka pystyy optimoimaan toiminnan mahdollisimman tehokkaasti."

Siitä seuraavat pitkät toimitusketjut ja vahvat riippuvuussuhteet. Paikallaan olevia varastoja ei ole, vaan tavara on varastossa liikkuessaan.

Markkinaehtoista varautumista ei käytännössä juuri ole.

"Keskimäärin kaikki toimii hyvin, joten tarvetta ei ole ollut. Varautumista vaaditaan lailla tai varmistetaan esimerkiksi huoltovarmuuden kautta, että jotain tavaraa on varastossa."

Näin on esimerkiksi lääkkeiden kanssa.

Suomessa maahantuojat ja valmistajat on velvoitettu pitämään keskeisiä peruslääkkeitä varastoissa. Vastaavaa ei ole muissa maissa.

"Se saa kritiikkiä, koska se sitoo pääomia. Mutta se näyttää vahvuutensa tällaisissa tilanteissa. Verrattuna muihin maihin meillä on turva olemassa."

Huoltovarmuuskeskus ei ole terveydenhuollon varautumisessa aktiivinen toimija.

Niistä vastaa terveydenhuolto, eli käytännössä pääasiassa sairaanhoitopiirit.

Lounema toivoo, että yritykset ottaisivat opiksi tilanteesta. Viranomaiset ainakin ottavat.

"Tämä on jo tässä vaiheessa hyvin opettavaista. Näyttää, miten järjestelmä toimii ja missä ongelmia voi tulla. Se osoittaa koko yhteiskunnan toimivuuden."