Ministeri Pekka Haavisto kommentoi al-Holin tapausta: "Ulkoministeriö pyrki kaikin keinoin turvaamaan sen, että lapset eivät joudu lisäväkivallan uhriksi"

"Olen mielestäni asianmukaisesti informoinut hallituksen viisikkoa, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa ja myös valtionjohtoa", ulkoministeri Pekka Haavisto vastaa salailusyytteisiin al-Holin tapauksessa. Kuva: Carolina Husu

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) joutui kesän kynnyksellä kovan arvostelun kohteeksi, kun Suomeen saapui al-Holin leiriltä kolme naista ja yhdeksän heidän pientä lastaan.

Suomen viranomaiset avustivat al-Holista paenneita perheitä yhteistyössä turkkilaisten viranomaisten kanssa Turkin rajan ylityksessä. Haavisto toivoo, että Syyriasta palanneet lapset sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

"Lapset ovat kaksinkertaisia uhreja. Ensin heidät on viety sotatoimialueelle ja sitten he ovat jääneet piikkilanka-aitojen taakse vankileiriin. Se on karmea tilanne alle 10-vuotiaille lapsille", Pekka Haavisto sanoo MT:lle.

Haavistoa ja hänen lähipiiriään on syytetty salailusta ja puutteellisesta tiedottamisesta al-Holin tapauksessa. Osa ministereistä sai tiedon pelastusoperaatiosta vasta sunnuntaina, kun palaajia kuljettanut kone oli matkalla Suomeen.

"Olen mielestäni asianmukaisesti informoinut hallituksen viisikkoa, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa ja myös valtionjohtoa. En ole ainakaan saanut siitä moitteita."

Hän muistuttaa, että tilanne oli ulkoministeriön kannalta hyvin vaikea. Suomalaiset perheet liikkuivat omatoimisesti Syyriassa vaarallisilla sotatoimialueilla, jossa oli useita aseistettuja ryhmiä.

Haaviston mukaan ulkoministeriö pyrkii kaikin keinoin turvaamaan sen, että lapset eivät joudu lisäväkivallan uhriksi tai uhkailujen kohteeksi.

"Vasta kun Suomen viranomaisten apu saavutti perheet Turkin rajalla, pystyimme kertomaan, että he ovat nyt auttamisen piirissä. Muuta informaatiota julkisuuteen on mahdotonta antaa yksittäisistä henkilöistä."

Syyrian al-Holin leirillä on vielä alle kymmenen suomalaisäitiä ja parikymmentä suomalaislasta. Haavisto kertoo, että leirin kurdihallinto on haluton käymään tällä hetkellä neuvotteluja suomalaisten tilanteesta.

Vain yksi ranskalainen tyttölapsi on päässyt leiristä pois virallista reittiä koronaviruspandemian aikana.

"Tämä on kauhea tilanne lasten kannalta. He ovat piikkilangan takana, aikaa kuluu ja mitään ei tapahdu. Siksi leiristä lähdetään karkuun eri tavoin."

Halutaanko aikuisia naisia saada takaisin Suomeen?

"Jos tekee gallupin kadulla, voi tulla monenlaisia vastauksia. Perustuslaissa kansalaisella on oikeus palata kotimaahansa. Ministeriössä me emme voi valita, että tätä autetaan ja tätä ei auteta."

Haaviston mukaan on aivan selvää, että Suomi pyrkii auttamaan al-Holin leirissä olevat lapset turvaan kotimaahan.

"Jos ei ole muuta mahdollisuutta saada lapsia turvaan kuin, että he ovat äitinsä kanssa liikkeellä, silloin lapsen etu menee edelle. Päätöksessä otetaan kuitenkin vahvasti huomioon turvallisuuskysymykset."

Leirin naisilla on epäilty olleen tiiviit yhteydet terroristijärjestö Isisiin. Haavisto korostaa, että nämä ihmiset ovat rikosoikeudellisessa vastuussa. Jos he ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin, naiset voivat joutua tuomiolle myös Suomessa.

Monia on kummastuttanut, miten perheet ovat päässeet pakenemaan al-Holin vartioidusta leiristä Turkin rajalle ilman Suomen valtion apua.

Haavistolla ei ole siihen aukotonta vastausta. Hänen mukaansa naisilla on täytynyt olla Syyriassa joitakin tukiverkostoja, että he ovat pystyneet liikkumaan ja selviytymään alueella.

Perheillä oli suuri riski joutua pakomatkan aikana Syyriassa muiden aseellisten ryhmien pidättämiksi.

"Vaikeusaste olisi vain kasvanut, jos suomalaislapsia olisi al-Holin leirin lisäksi jonkin muun ryhmän vankilassa Syyriassa. Onneksi näin ei käynyt."