Onko henkivakuutuksesi ajan tasalla? Henkivakuutuskorvausten verotus muuttui vuoden alusta
Joka kolmannella suomalaisella on henkivakuutus. Vielä viime vuonna lähiomaiset saivat henkivakuutusten korvaukset 35 000 euroon asti verottomina.
Tämän vuoden alusta lähtien lähiomaisten on pitänyt maksaa perintöveroa kuoleman varalle otetun henkivakuutuksen korvauksesta. Perintöveroa on maksettava perinnöistä, joiden kokonaisarvo on yli 20 000 euroa. Kuva: Jaana KankaanpääHenkivakuutuskorvausten verotus kiristyi vuoden 2018 alusta merkittävästi. Kuolemantapauksen varalta otettujen vakuutusten korvaukset olivat viime vuoden loppuun asti lähiomaisille 35 000 euroon asti verovapaita. Nyt niistä on maksettava perintöveroa samalla lailla kuin muustakin perinnöstä.
Muutos hyväksyttiin eduskunnassa jo vuonna 2016 ja se liittyi uudistukseen, jossa yleistä perintö- ja lahjaverotusta kevennettiin. Henkivakuutuskorvausten verotuksen muutokseen otettiin vuoden siirtymäaika. Se on nyt päättynyt.
Verotuksen muutos ei ole aiheuttanut erityisen paljon yhteydenottoja asiakkailta, kerrotaan OP Ryhmästä ja Nordeasta.
OP Ryhmän varallisuudenhoidon liiketoiminta-alueen johtajan Jussi Huttusen mukaan muutos ja siihen liittynyt keskustelu ovat vähentäneet kiinnostusta säästöhenkivakuutuksia kohtaan. Nordeasta kerrotaan, ettei muutoksella ole ollut ”kovinkaan suurta” vaikutusta kysyntään.
Huttunen neuvoo henkivakuutuksen ottaneita tarkistamaan edunsaajamääräyksen, jos edunsaajana on puoliso tai puoliso ja lapset yhdessä.
”Joissakin tilanteissa puolison osuus voi olla verotuksen näkökulmasta järkevämpää ohjata kuolinpesään. Lapset maksavat saman perintöveron, saavatpa he kuolintapauskorvauksen vanhempansa henkivakuutuksesta edunsaajana tai kuolinpesän kautta.”
Muutoksille ei puolisonkaan tapauksessa ole tarvetta, jos tuleva vakuutuskorvaus ja perintö ovat yhteensä alle 110 000 euroa. Puoliso saa 90 000 euroa verovapaana puolisovähennyksenä ja 20 000 euroa saa periä verotta.
Jos säästöhenkivakuutus sijoituskohteena on alkanut mietityttää veromuutoksen myötä, sen voi takaisinostaa milloin tahansa ja sijoittaa varat muualle. Lähiaikoina otettuun vakuutukseen voi liittyä nostokulu.
OP:n Huttunen korostaa kuitenkin, että säästöhenkivakuutuksessa on muita merkittäviä etuja. Esimerkiksi hän ottaa sijoituskohteiden vaihtamisen vakuutuksen sisällä ilman tuoton verotusta.
”Pelkästään kuolintapauskorvauksen verokohtelun muutoksen johdosta ei vakuutusta kannata päättää.”
Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela neuvoo tarkistamaan, että vakuutussuorituksen korvaus kattaa verojenkin jälkeen ne menot, joita varten vakuutus on otettu.
Näin on syytä toimia sellaisessa tapauksessa, jos henkivakuutuksella turvataan perheen toimeentuloa ja asuntolainasta selviämistä perheen päätulonsaajan äkillisen kuoleman varalta.
Korpela muistuttaa, että viimeisimmän muutoksen jälkeenkin henkivakuutuskorvauksen verotus on yhä edullisempi lähisukulaiselle kuin perheen ulkopuoliselle henkilölle.
”Lähisukulaiselle vakuutuskorvaus menee perintöveroasteikon piiriin. Muut maksavat koko summasta pääomatuloveroa.”
Henkivakuutukset koskevat isoa joukkoa suomalaisista. Niitä otetaan työhön liittyvinä ryhmähenkivakuutuksina, säästöhenkivakuutuksina ja puhtaina riskivakuutuksina. Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista on vakuutettu kuoleman varalta.
Hallituksen esityksessä henkivakuutuskorvausten osittaisen verovapauden poistoa perusteltiin yhdenvertaisuudella, sijoitusneutraalisuudella ja sillä, että siitä saadaan verotuloja tilkkimään perintö- ja lahjaverotuksen kevennyksen aiheuttamaa kuoppaa. Muutoksen on arvioitu lisäävän verotuloja 20 miljoonalla eurolla vuosittain.
Vuonna 2015 verovapaita henkivakuutuskorvauksia sai ainakin 10 000 suomalaista. Todellinen määrä voi olla suurempikin, sillä kaikkia pieniä korvauksia ei merkitä perukirjoihin eikä niistä silloin ole tullut tietoa verottajan tilastoihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
