Seitsemisen kansallispuistossa kulkija löytää itsensä keskeltä aarnimetsän rauhaa.
”Kansallispuisto perustettiin tänne vuonna 1982. Aikoinaan Seitsemisen metsät olivat vanhaa kruununmetsäaluetta, jossa on ollut kruununtorppareita. Täällä on myös harjoitettu varhaista metsätaloutta”, Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas esittelee.
Kansallispuistossa sijaitseva Multiharjun aarnimetsäalue suojeltiin ensi kerran jo 1910.
”Kyseessä on Suomen laajin aarnimetsäalue eteläisessä Suomessa. Multiharju on täällä säilynyt harvinaislaatuisen hyvin luonnontilaisena”, Airas sanoo.
Seitsemisen vanhoille metsille syrjäinen sijainti on ollut siunaus.
Pirkanmaan maakunnan pohjoisosissa, Ylöjärvellä entisen Kurun kunnan sekä Ikaalisten alueella sijaitseva puisto on aina ollut syrjäseutua.
”Metsiä on hyödynnetty eri tavoin ja soita on ojitettu, mutta alueella on säilynyt laajoja luonnontilaisia ytimiä, joiden ympärille puisto perustettiin.”
Jos Seitsemisen kansallispuiston sydän ovat vanhat harjumetsät, ovat laajat suojellut suoalueet sen sielu.
”Puolet 47 neliökilometrin laajuisesta kansallispuistosta on metsiä ja puolet soita. Soita havahduttiin ennallistamaan 1980-luvulla”, Airas toteaa.
Seitseminen on pitkään ollut koealue suoluonnon ennallistamisessa.
Seitseminen on ympärivuotisesti perheiden suosiossa oleva retkeilykohde, jonka rengasreittien kysyntä on ollut viime vuosina kasvussa.
Puistossa on neljä luontopolkua, jotka ovat pituudeltaan kahdesta kuuteen kilometriä.
Seitsemisessä on myös kaksi pidempää ympyräreittiä: 25,9 kilometrin mittainen Virkatie sekä 18,8 kilometrin Seitakierros. Maasto on vaihtelevaa ja talvisin reittejä pitkin kulkevat ladut.
Kätevä tapa puistossa talviaikaan liikkumiseen on lumikenkäily. Tammikuun puolivälissä kymmenien senttien lumipeite upottaa jalkojen alla, mutta lumikenkien päällä ripeä eteneminen onnistuu myös merkittyjen reittien ulkopuolella.
”Puistossa on myös jonkin verran pyöräilyreittejä. Seitseminen tarjoaa laajat mahdollisuudet hiihtämiseen, retkeilyyn, patikointiin ja luontomatkailuun”, luontomatkailua alueella kehittävän Seitsemisen Osuuskunnan jäsen Oskar Ek sanoo.
Ek ja joukko muita luontomatkailuyrittäjiä kehittävät paraikaa Seitsemisen kansallispuiston luontomatkailupalveluita.
”Uskomme siihen, että luontomatkailu voi olla ihan varteenotettava elinkeinoala myös eteläisessä Suomessa. Seitseminen kehittyy lähitulevaisuudessa luontokohteeksi, joka tarjoaa entistä paremmat puitteet luontomatkailulle ja vaelluksille sekä myös esimerkiksi kehotietoisuuspajoille sekä yritysten tyky-päiville”, Ek hahmottelee.
Seitsemisen luontokeskuksessa toimintansa aloittaa tänä keväänä ravintola. Sinne tulee myös majoituspalveluita.
”Näen tässä valtavasti potentiaalia, kun asiat tehdään kunnolla. Seitsemisen luontokeskuksesta ja kansallispuistosta on moneksi”, Huippuvuorillakin eräoppaana toiminut luontomatkailuyrittäjä Raine Kallio pohtii.
Yrittäjät uskovat, että kansallispuisto voi houkutella uusia kävijöitä niin Suomesta kuin ulkomailta.
”Kävijämäärän nousu kiinnostaa, mutta pääsääntöinen tavoite on, että nykyisellä kävijämäärällä saadaan enemmän euroja jäämään paikallistalouteen”, Ek tähdentää.
