Arveluttavat ”rauhankyyhkyt” yrittävät lopettaa sotaa Ukrainassa ‒ yksi karu asia sivuutetaan
Välittäjän roolia havitellaan nyt eri tahoilla. Havittelijoiden motiivit ovat EU:n ja koko lännen kannalta kyseenalaisia.
Ukraina on presidentti Volodymyr Zelenskyin (oik.) esikunnan mukaan tyytyväinen Saudi-Arabian kruununprinssin Muhammad bin Salmanin (vas.) siipien suojissa Jeddassa pidetyn 42 maan rauhankokouksen tuloksiin. Kuva: LehtikuvaAsetelma ei viime viikonloppuna olisi voinut olla paljon ristiriitaisempi.
Samaan aikaan, kun Venäjä moukaroi vastahyökkäyksensä kanssa rimpuilevaa Ukrainaa poikkeuksellisen rajusti, Saudi-Arabian Jeddassa, ylellisissä ilmastoiduissa olosuhteissa, 42 maan edustajat tunnustelivat varovasti, miltä pohjalta Ukrainan sota saataisiin joskus loppumaan.
”Rauhankyyhkynä” toimi Saudi-Arabian kovaotteinen itsevaltias, kruununprinssi Muhammad bin Salman. Avainasemaan nousi Kiinan kommunistisen diktatuurin erikoislähettiläs Li Hui.
Ukrainan edustaja oli kutsuttu paikalle. Venäjä pidettiin sivuraiteella. Moskovan haukkojen mukaan rauhanponnistelut ovat siksi tuhoon tuomittuja. Saudi-Arabian pääkaupungista Riadista viestitettiin kuitenkin, että Kreml tietää, missä mennään.
Jeddan kokoukseen voi kaikesta edellä esitetystä huolimatta suhtautua varovaisen myönteisesti. Uutistoimisto AFP:n mukaan neuvonpitoon osallistunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andri Jermak oli tyytyväinen tuloksiin.
Osallistujamaat saattavat loppuvuodesta kokoustaa myös huipputasolla ja keskustelujen pohjana on tiettävästi nimenomaan Zelenskyin rauhansuunnitelma.
EU-lähteiden mukaan kokouksessa vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettiä pitää kunnioittaa. Kiinan lisäksi globaalin etelän mahtimaat Intia ja Brasilia olivat aktiivisesti mukana neuvotteluissa.
Tälläkin kolikolla on kuitenkin ikävä toinen puoli.
Rauhaa rakennetaan arvaamattomien autokraattien tai suoranaisten diktaattorien johdolla. Välittäjän roolia havittelevat Saudi-Arabian kruununprinssin lisäksi muiden muassa Kiinan ykkösmies Xi Jinping ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Ukrainaa aseellisesti ja taloudellisesti tukeva Yhdysvaltain ja EU:n johtama rintama seuraa sivusta.
Näin kävi jo Turkin Erdoğanin räätälöimän Mustanmeren viljanvientisopimuksen kanssa. Venäjän presidentti Vladimir Putin irtisanoi sopimuksen viime kuussa. Turkkilaisten lehtitietojen mukaan Erdoğan ja Putin tapaavat loppukuusta Turkissa ja yrittävät elvyttää erityisesti Afrikan maiden ruokahuollon kannalta elintärkeän kompromissin.
Sekä Washingtonissa että EU-pääkaupungeissa toki tiedostetaan, että arveluttavien ”rauhankyyhkyjen” motiivit ovat vapaiden demokratioiden ja sääntöihin perustavan maailmanjärjestyksen kannalta kyseenalaisia.
Paine sodan lopettamiseksi kuitenkin kasvaa. Siksi vielä muutama vuosi sitten hylkiövaltioksi tuomitun Saudi-Arabian rauhanvälitystoiminta kelpaa myös Yhdysvalloille.
Myös se tiedetään, että mahdollinen rauhanratkaisu on lähes väistämättä Ukrainalle karvasta kalkkia. Carnegie Russia Eurasia -tutkimuskeskusta Berliinissä johtava Alexander Gabujev muistutti jokin aika sitten Financial Timesissa, ettei Putinia ole pystytty ajamaan sillä tavalla nurkkaan kuin mitä lännessä uskotellaan.
Venäjän johtaja valmistautuu pitkään, uuvuttavaan ja entistä suurempaan sotaan.
Tätä taustaa vasten Moskovaa lähellä olevien tahojen välittämä rauha, joka takaa Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden, kuulostaa utopialta.
Kaikkia rauhanponnisteluja yhdistää yksi karu seikka: ukrainalaisten loputon taistelukestävyys otetaan ikään kuin annettuna.
Saudi-Arabian johdolla sommiteltavassa rauhanratkaisussa lähtökohtana näyttäisi olevan se, että jossain vaiheessa Putinin viivytyssota päättyy ratkaisemattomana. Venäjä ei murskaa Ukrainaa eivätkä ukrainalaiset toisaalta pysty valtaamaan alueitaan takaisin.
Jeddassa kokoontunut maaryhmä yrittää luoda edellytyksiä siedettävälle kompromissille.
USA ja EU puolestaan tolkuttavat edelleen, ettei Venäjä saa voittaa eikä Ukraina hävitä. Ukrainalaisia luvataan tukea niin pitkään, että Ukrainan kannalta hyväksyttävä rauha on mahdollinen.
Presidentinvaaleihin valmistautuvan USA:n ja sisäisten ristiriitojen repimän EU:n taistelukestävyys näyttäisi kuitenkin hiipuvan ennen kuin varsinaisten taistelijoiden.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenia ja Suomen silloista pääministeri Sanna Marinia (sd.) kiiteltiin viime vuonna siitä, kun he uskalsivat rohkeasti julistaa, ettei Venäjä saa voittaa sotaa.
Nyt, kun sota on jatkunut yli 17 kuukautta, kun Ukraina yrittää epätoivoisesti saada vauhtia vastahyökkäykseensä ja pitää rintamalla kamppailevat sotilaat henkisesti kasassa, von der Leyenin ja Marinin lausunnot kuulostavat pikemminkin kyynisiltä.
Tapio Nurminen on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja asemapaikkanaan München.8.8. klo 13.10 jutun otsikkoa muutettu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









