Esa Rantakankaan yritys Höltin Minkki Oy työllistää noin 20 ihmistä. "Sen verran työpaikkoja on kokovuotiseksi työksi muutettuna." Kuva: Johannes Tervo
Ylituotantoa, vuosia jatkunut hintakriisi ja nyt koronan iskut: "Moni turkistarhayhtiö kärsii sekä kannattavuus- että maksuvalmiusongelmista"
Koronavirus koettelee koko maailmaa. Covid-19-taudin vaikutuksista on nähty vasta osa. Koronan kourissa sätkii myös turkiselinkeino.
”Useat suomalaiset tarhayhtiöt vähentävät tuotantoaan. Osa pitää välivuoden. Muutamia yrityksiä on asetettu konkurssiin", yrittäjä Esa Rantakangas summaa alan tilannetta. Kuva: Johannes TervoTurkistarhaus on erittäin Kiina-keskeinen toimiala. Kiina on suuri turkisten tuottaja, mutta se on myös suuri ostaja. Turkisten jalostuskapasiteetista valtaosa on Kiinassa.
Kun koronavirus pysäytti Kiinan, turkiselinkeino huomasi sen äkkiä. Ala alkoi saada viruksesta juontuvia taloudellisia iskuja ensimmäisten joukossa.
”Monella tarhayhtiöllä on sekä kannattavuus- että maksuvalmiusongelmia”, lappajärveläinen turkistarhaaja Esa Rantakangas kertoo.
Hän on Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n puheenjohtaja, joka luottamustoimessaan seuraa alan tilannetta.
Heikon taloustilanteen jakso turkiselinkeinossa on ollut pitkä ja raskas, turkistarhaaja Jari Isosaari Kokkolasta tunnustaa. Nyt kriisiä syventää koronavirus.
”On kuin kohtalon ivaa, että korona on alkuvaiheessaan moukaroinut rajuimmin Kiinaa, Etelä-Koreaa ja Italiaa. Ne ovat suomalaisten turkisten suurimmat ostajat."
Isosaari on turkisten huutokauppayhtiön Saga Furs Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Höltin Minkki Oy:llä on kaksi tarhaa. Toinen sijaitsee Lappajärvellä, toinen Kauhavan puolella Kortesjärvellä. Kortesjärvellä varjotalot ovat alueella, jossa toimii useita tarhayrityksiä. Kuva: Johannes TervoSaga Fursin kevään turkishuutokauppa on parhaillaan menossa. Poikkeuksellista on myyntitapa: turkiksia myydään verkossa, ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa.
”Näin toimimme – olosuhteiden pakosta. Perinteinen maaliskuun huutokauppa Vantaalla peruutettiin, kun tänne ei kukaan pääse”, Saga Furs Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Fallenius sanoo.
Verkkohuutokauppa alkoi 23.3. kettujen ja suomensupien myynnillä. Siniketuista myytiin vain pieni osa, noin 19 prosenttia tarjolla olleista nahoista.
Minkinnahkojen myynti alkoi perjantaina 27.3. ja jatkuu torstaihin 9.4.
”Minkkejä on myyty paremmin kuin kettuja", Fallenius kertoo.
Kysynnän ja tarjonnan laki näyttää toimivan, hän arvioi. Varsinkin vaaleimmista muunnoksista alkaa nyt olla pula, sillä minkkien tuotantomäärät ovat vähentyneet.
Esa Rantakankaan mukaan sinikettujen nahkoja myytiin verkkohuutokaupassa syksyn 2019 hintatasolla, johon ei voi olla tyytyväinen.
"Suurin osa tuottajista tekee tappiota, kun kauppaa käydään viime syksyn hinnoilla."
Kettunaaraat viedään siirtokärryissä siemennykseen. Sinikettujen lisääntymisaika alkoi maaliskuun lopussa. Se jatkuu noin kuukauden, Esa Rantakangas kertoo. Kuva: Johannes Tervo”Turkisyrittäjillä on nyt sama ongelma kuin kaikilla muillakin aloilla palveluista teollisuuteen: rahaa ei tule sisään, kun ei päästä kaupantekoon”, tiivistää tilanteen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Fifurin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.
Millä keinoilla tarhat autetaan pahimman yli?
”Tarhayhtiöiden ja kaikkien muidenkin yritysten käytössä ovat esimerkiksi ely-keskusten tarjoama apu, Business Finlandin ratkaisut sekä valtion erityisrahoituslaitos Finnveran käyttöpääomatakaukset. Kaikki vaihtoehdot selvitetään."
Liitto auttaa tarhaajia, puhelinlinjat ovat auki. Talousneuvonnalle on nyt kysyntää.
”Jokainen yritys on omanlaisensa, jokaisen tilanne vaatii räätälöityjä ratkaisuja. Tätä työtä tehdään koko ajan”, Nissinen kertoo.
Hän kiittää valtion ratkaisua Maatilatalouden kehittämisrahaston eli Makeran maksuvalmiuslainojen takauksesta. Takaus koskee myös turkisalaa.
"Haku on auki kaikille tuotantosuunnille, aivan kuten laki edellyttää", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) viestittää MT:lle.
”Makeran maksuvalmiuslainojen takauksella tuemme koronapandemian vuoksi tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneita tiloja", Leppä kertoo.
Turkisalalle hyvä uutinen on, että koronavirus näyttää hellittävän otettaan Kiinassa ja Etelä-Koreassa. "Kumpikin maa on merkittävä turkisten ostaja", Esa Rantakangas sanoo. Kuva: Johannes TervoTarhayritysten skaala on laaja, Jari Isosaari sanoo. Osalla tarhoista ei ole suurta hätää. Osalla on isoja vaikeuksia.
Moni tarhayhtiö on joutunut ajamaan tuotantonsa alas. Joillekin yrityksille koronan aiheuttama kassakriisi on viimeinen isku: toiminta loppuu.
Ikävin tilanne on alalle tulleilla nuorilla yrittäjillä. Osa uusista yrittäjistä on aloittanut hyvien hintojen vuosina, jolloin he ottivat lainaa ja investoivat.
"Turkisten korkeasta hintatasosta he eivät ole päässeet nauttimaan", Esa Rantakangas sanoo.
”Turkiselinkeino on suhdanneherkkä. Kun hyvästä vuodesta sukelletaan huonoon, yrityksen liikevaihto saattaa pudota neljännekseen.”
Silloin on velkojen kanssa tekemistä. Lainoittajien kärsivällisyys saattaa loppua.
Milanon muotiviikko tämän vuoden helmikuussa vahvisti Jari Isosaaren uskoa turkisalan tulevaisuuteen.
”Siellä näki, että suunnittelijat ovat taas löytäneet turkikset. Isot muotibrändit esittelivät pitkästä aikaa ihan oikeita minkkiturkkeja. Nyt on kysyntää, toivottavasti se alkaa näkyä hinnoissa.”
Alan luottamusta tulevaan lisää, että turkisten pääkäyttäjäryhmä on Isosaaren mukaan yllättävän nuori, 18–35-vuotiaat.
Ennen koronan vuoksi asetettuja matkustusrajoituksia Isosaari vieraili tammikuussa Pekingin muotitapahtumassa.
”Minkki tulee voimalla takaisin. Turkiksen pitää taas näkyä kirkkaasti ja kauniisti, siihen tarvitaan laadukasta nahkaa”, Isosaari kertoo Pekingin-havaintojaan.
”Maailmasta tuli kahdessa kuukaudessa tieteiskirjallisuutta. Kuka olisi tammikuussa uskonut, että maaliskuussa Uusimaa eristetään muusta Suomesta”, Esa Rantakangas sanoo. Kuva: Johannes TervoValtiovallalta turkiselinkeino toivoo ratkaisuja, jotka auttaisivat turkisyrittäjiä nykyisen kurimuksen yli.
”Rahoituskeinot ovat tarpeen muutamaksi vuodeksi. Sen jälkeen meillä on latu auki kiinalaisia turkistuottajia vastaan, kunhan vähennämme ylituotantoamme”, Esa Rantakangas arvioi.
Hän on vakuuttunut, että valtio saa avustusrahat takaisin verotuloina.
”Olemme vientituloja tuova elinkeino, joka kaiken lisäksi toimii haja-asutusalueella.”
”Kuntatalouksille on iso isku, jos turkiselinkeinon verorahat menetetään. Moni pohjalaiskunta on paljon hiljaisempi, mikäli turkistarhaus hiipuu”, Rantakangas sanoo.
Hän myöntää, että rahoitusmallien laatiminen turkisalalle olisi valtiolle helpompaa, jos koronaa ei olisi tullut.
”Avulle on nyt kysyntää. Ajatellaan vaikka matkailu- ja ravitsemusalaa: liiketoiminta loppuu kuin seinään, mutta kulut juoksevat.”
”Turkisala selviää tästä tilanteesta. Tarhaajat ovat sitkeää porukkaa, selviytyjäkansaa", Jari Isosaari sanoo.
Elinkeinon perusasiat ovat hänen mukaansa kunnossa, ja markkinat ovat olemassa.
"Millaisilla vaurioilla tästä pinteestä tullaan ulos – se jää nähtäväksi. Vauriot täytyy yrittää minimoida.”
Sinikettuja siirtokärryssä. Kettukortti kertoo keskeiset tiedot eläimestä.TURKISELINKEINO
- Turkistiloja Suomessa (12/2019): 676
- Työllistää suoraan noin 5 000 ihmistä. Valtaosa turkistarhoista on Pohjanmaan maakunnissa.
- Tuotanto kaudella 2018/2019:
- kaksi miljoonaa kettua
- 1,4 miljoonaa minkkiä
- 160 000 suomensupia
- Turkikset ovat vientituotteita 98–99-prosenttisesti.
- Suomen turkisviennin nettotulot 2010-luvulla ovat vaihdelleet 296 miljoonasta eurosta noin 810 miljoonaan. Kiina on merkittävin markkina-alue.
- Saga Fursin välittämistä minkinnahoista noin 75 prosenttia ja ketunnahoista hieman alle 70 prosenttia päätyi tilikaudella 2018/2019 kiinalaisille ostajille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
