Gluteeniherkkyys ei ole luulosairaus
Helsingin Kamppiin syyskuussa avattu Gluto Street Food -lounasravintola myy gluteenitonta pastaa, tapaksia ja täytettyjä leipiä. Marco Lembon omistama yritys valmistaa gluteenitonta tuorepastaa ensimmäisenä Euroopassa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoGluteeniton ruokavalio on yleistynyt vauhdilla. Monet julkkikset ja bloggaajat vannovat saaneensa siitä avun moninaisiin vaivoihin.
Joillekin gluteenin välttäminen on aiheellista. Tutkimusten mukaan se saattaa aiheuttaa oireita niillekin, jotka eivät sairasta keliakiaa. Asiaan on perehtynyt professori Katri Kaukinen Tampereen yliopiston keliakiatutkimusryhmästä.
Lääketieteessä käytetään termiä keliakiaan liittymätön gluteeniherkkyys. Silloin lääkäri on sulkenut pois myös vilja-allergian.
Arviota Suomen gluteeniherkkien määrästä ei ole. Kaukinen pitää todennäköisenä, että vaiva on yleisempi kuin keliakia, jota sairastaa prosentti tai kaksi väestöstä. Yhdysvalloissa gluteeniherkkiä on arvioitu olevan 18 miljoonaa.
”Viljaongelmien yleisyydestä kertoo, että tutkimuksiin on erittäin helppo löytää tutkittavia”, Kaukinen sanoo.
Gluteeni on valkuaisaineseos, joka koostuu gliadiinista ja gluteliineista. Gluteeniherkkyyttä on tutkittu mittaamalla gliadiinivasta-aineita verestä. Luotettava testi herkkyyden toteamiseksi kuitenkin puuttuu.
Keliaakikoilla gluteeni ylläpitää tulehdustilaa, mutta gluteeniherkillä tilannetta ei tiedetä. Se on huomattu, että suolinukan rakenne on normaali.
”Ei myöskään tiedetä, pitäisikö dieetin olla ehdoton, kuten keliaakikoilla, vai riittääkö, että välttelee gluteenia osittain.”
Jotkut välttävät gluteenia saadakseen apua autoimmuunisairauksiin, kuten reumaan tai kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Ruokavalion tehoa näihin sairauksiin ei ole tieteellisesti todistettu.
Paitsi gluteeniherkkyys, myös keliakia on lisääntynyt, eikä syytä tiedetä.
”Vilja ei ole tänä päivänä samaa kuin ennen. Jalostuksen myötä esimerkiksi juuri gluteenin määrää on haluttu lisätä, sillä gluteeni tuo leipään sitkon”, Kaukinen pohtii.
Lääkärilehti Duodecimin mukaan oireita voivat aiheuttaa myös viljan disakkaridit, tärkkelys, hiiva tai bakteerit.
Kaukinen korostaa, ettei viljoista oireita saavan pidä ryhtyä kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota omin päin.
”Jos epäilee saavansa viljoista oireita, kannattaa syödä niitä kunnolla ja mennä lääkäriin, jotta keliakia tai vilja-allergia voidaan sulkea pois.”
Kotimaisen ruuantuotannon kannalta gluteeniherkkyys on harmillinen vaiva, koska oireet helpottavat välttelemällä vehnää, ohraa ja ruista.
Kaurassa ei ole gluteenia, mutta seassa saattaa olla jäämiä muista viljoista, ellei osta keliaakikoille tarkoitettua puhdasta kauraa. Moni gluteeniherkkä korvaa kotimaisia viljoja maissilla, riisillä, tattarilla, hirssillä, perunalla ja kvinoalla.
Kaukinen arvelee, että gluteenin välttelyssä on mukana hitunen hypetystäkin, vaikka tutkimukset tukevat gluteeniherkkyyttä.
”Gluteenittomien tuotteiden myynti on noussut taivaisiin maailmalla. Sillä tehdään myös bisnestä, joten täytyy olla kriittinen.”
Kaukinen muistuttaa, että kokojyväviljat ovat hyviä energianlähteitä ja ne sisältävät paljon hivenaineita. Toki niitä paljon jalostetaankin ”pullamössöksi”.
Gluteenin välttely näkyy ruokakaupoissa. Ruokakeskon tiedottaja Minttu Tirkkonen kertoo, että gluteenittomien tuotteiden kysyntä on kasvanut hieman.
”Uskomme tämän johtuvan osittain siitä, että asiasta on keskusteltu näkyvästi eri medioissa ja tietoisuus keliakiasta on kasvanut.”
Myös S-ketjun kauppojen gluteenittomien tuotteiden valikoima on laajentunut viime vuosina.
Erityisesti gluteenittomien näkkileipien myynti on kasvanut alkuvuodesta lähes 50 prosentilla.
KATJA LAMMINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
