Venäjän vaarallinen juhannus – mitä Venäjän johdon ja Wagnerin välillä oikein tapahtui?
Venäjällä oli juhannuksena sisällissodan ainekset ilmassa, kun Wagner kääntyi maan asevoimia vastaan ja tähtäsi Moskovaan.
Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhin keräsi vielä kansansuosiota Rostovissa poistuessaan kaupungista sunnuntain vastaisena yönä. Kuva: AP/ LehtikuvaVenäjällä alkoi tapahtua juhannusaattona, kun Wagner-pomo Jevgeni Prigozhin syytti maan asevoimia hyökkäyksestä Wagneria vastaan. Tämän jälkeen hän uhkasi kaataa maan sotilasjohdon ja suunnata Moskovaan vaihtamaan sen.
Prigozhin on ollut jo aiemminkin riidoissa Venäjän sotilasjohdon kanssa. Hän on syyttänyt etenkin Venäjän puolustusministeriä Sergei Shoigua Ukrainan sodan huonosta menestyksestä ja nuorten venäläismiesten turhasta tapattamisesta.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Prigozhin kertoi 25 000 taistelijansa olevan valmiita menemään loppuun asti sotilasjohdon syrjäyttämisessä.
”Me kaikki olemme valmiita kuolemaan. Kaikki 25 000 ja sitten vielä toiset 25 000”, Prigozhin sanoi Telegramissa.
Samana iltana Prigozhin ilmoitti palkkasotilaidensa saapuneen Rostoviin, jossa sijaitsee Venäjän eteläisen sotilaspiirin päämaja. Wagner ilmoitti hallitsevansa kaupungin sotilaskohteita ja lentokenttää.
Lauantaiaamuna Prigozhin väitti Telgramissa Wagnerin ampuneen alas venäläisen sotilashelikopterin. Prigozhin on syyttänyt asevoimien komentajan Valeri Gerasimovin määräävän iskuja Wagner-joukkoja vastaan, vaikka ryhmän taistelijat liikkuvat siviiliajoneuvojen kanssa.
Hänen mukaansa asevoimien komentajan Valeri Gerasimovin määräyksiä toteuttanut helikopteri oli avannut tulen Wagnerin siviilikolonnaa vastaan, minkä jälkeen Wagner-taistelijat olisivat ampuneet helikopterin alas. AFP ei kuitenkaan voinut vahvistaa tietoa riippumattomista lähteistä.
Samaan aikaan venäläismedioiden mukaan Venäjä terrorisminvastainen komitea julisti, että "terrorisminvastaisen operaatiojohto" on perustettu Moskovaan kapinan torjumiseksi.
Venäjän valtion uutistoimisto Tass kertoi, että Moskovassa viranomaiset olivat ottaneet käyttöön tiukempia turvatoimia Wagnerin takia.
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti lopulta lauantaina tiukan televisiopuheen, jossa hän tuomitsi Wagner-kapinan maanpetokseksi. Putin vertasi kapinaa ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Kornilovin sotilaskapinaan. Prigozhinia hän ei kuitenkaan maininnut nimeltä.
Lauantai-iltapäivällä Wagner-joukot olivat edenneet Ukrainan rajan läheisestä Voronezhin kaupungista jo Lipetskin alueelle, joka oli enää vain noin 400 kilometriä Moskovasta. Wagner ilmoitti, että Rostovin lisäksi myös Voronezhin sotilaskohteet olivat heidän hallinnassa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Wagner kohtasi kuitenkin vastarintaa matkallaan Moskovaan, kun Venäjän sotilashelikopteri tulitti saattuetta Moskovaan menevällä M4-moottoritiellä Voronezhin ulkopuolella.
Venäjän parlamentti ilmoitti lauantaina tukevansa Putinia ja tämän ”kapinanvastaisia” toimenpiteitä.
Venäjälle lojaalit asevoimat olivat jo valmistautumassa laajempiin yhteydenottoihin, kunnes Prigozhin ilmoitti lauantai-iltana Telegramissa joukkojensa keskeyttävän etenemisensä. Hän ilmoitti, että Wagner-joukot kääntyvät takaisin vanhoihin asemiin.
Prigozhin perusteli päätöstä Telegramissa sillä, että lähestymässä oli hänen mielestään hetki, jolloin venäläistä verta saatettaisiin vuodattaa molemmin puolin.
Uutistoimisto RIA Novosti kertoi, että Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka oli saanut neuvoteltua Prigozhinin ja Venäjän johdon kanssa sopien Wagnerin vetäytymisestä.
Sunnuntain vastaisena yönä Rostovin alueen kuvernööri Vasili Golubev kertoi Telegramissa, että Wagner oli poistunut kaupungista.
Yhdysvaltalaislehti New York Timesin mukaan osa Rostovin asukkaista huusi Wagnerin nimeä joukon poistuessa kaupungista, mikä viittaa jonkinlaiseen kansan tukeen.
Kapinajohtaja Prigozhin siirtyy Kremlin mukaan Valko-Venäjälle välttäen syytteet. Tavalliset Wagner-palkkasotilaatkaan eivät joudu myöskään syytteeseen kapinaan osallistumisesta.
Yllättäen kasaan kuivunut tilanne on herättänyt monia kysymyksiä, mitä Venäjällä oikeasti tapahtui juhannuksena.
Puolustusvoimain entinen komentaja ja kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) ihmettelee Twitterissä sunnuntaina, miksi käytettävissä olleita rynnäkkökoneita käytetty Wagneria vastaan.
”Voronežista ja Lipetskistä olisi ollut rynnäkkökoneilla vain muutaman minuutin lentoaika moottoritielle pysäyttämään Wagnerin kolonna. Tätä ei kuitenkaan jostain syystä tehty”, Lindberg twiittaa.
Lindberg kyseenalaistaa myös sen, miten 5 000 palkkasotilaan joukko pääsi neuvotteluasemaan ydinasevaltion johdon kanssa. Hän ihmettelee lisäksi Wagnerille mahdollisesti myönnettyä syytesuojaa.
”Miten käy puolustusministeri Shoigun ja Rostovin esikunnasta poistuneen yleisesikunnan päällikön Gerasimovin?” Lindberg jää pohtimaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



